INTERDEPENDENCE, DEPENDENT ORIGINATION, INTERDEPENDENT ARISING (Engl.)
KESKINÄINEN RIIPPUVUUSSUHDE, KESKINÄINEN ILMENEMISYHTEYS, YHTEISPERUSTA, YHTEISPERUSTALLISUUS, PERUSYHTEYS, YHTEISRIIPPUVUUS
RTEN ‘BREL, RTEN CING 'BREL BAR 'BYUNG BA (Tiibet)
PRATITYA SAMUTPADA (Sanskrit)
Valitsin kuukauden termiksi sanan tendrel (rten ‘brel), joka on englanniksi usein käännetty sanalla dependent origination, interdepent origin, interdependence, myös yhtenä tarkimmista, interdependent arising.
Tiibetin kielinen sana tendrel merkitsee olla yhteydessä samaan perustaan, tai perustua yhteyteen, sanoisimmeko yhteyspohja vai perusyhteys. Sillä on myös muita puhekielen merkityksiä, joita en käsittele tässä.
Ensimmäinen tavu, rten, tarkoittaa perustaa, pohjaa, alustaa, kannatinta, tukea. Drel on yhteys, olla yhteydessä, suhteessa. Käännökseni Suomen kieleen pohjautuu siis alkuperäiseen Tiibetin-kieliseen termiin eikä englantiin.
Termistä on myös toinen Tiibetin-kielinen muoto tenjung (rten ‘byung); samasta perustasta ilmentynyt tai noussut, alkuperäyhteys, jopa alkuperäyhteisyys. Jung verbi tarkoittaa ilmetä, tulla esiin tai tapahtua, Suomen kielen ilmaisu “niin kävi” ilmaistaan tiibetiksi tällä verbillä.
Termi tunnetaan kausaalisuuden 12 -osaisen eli 12 -vaiheisen ketjun nimessä, englanniksi 12 links of dependent origination/interdependent arising tai hyvä, mutta tuntemattomampi käännös; conditioned co-production.
12 osatekijää ovat:
1.tietämättömyys, ignorance, ma rig pa, AVIDYA
2. tottumukset, habitual tendencies, 'du byed, SAMSKARA
3. tietoisuus, consciousness, rnam shes, VIJNANA
4. nimi ja muoto, name and form, ming dang gzugs, NAMA RUPA
5.kuusi aistimusta; the six sense fields, skye mched drug, SHADAYATANA
6. kosketusyhteys, contact, reg pa,SPARSHA
7. Tunne, feeling, tshor ba, VEDANA
8. Himo, craving, sred pa, TRSNA
9. Takertuminen, grasping, nye bar len pa, UPADANA
10. ilmentyminen, becoming, srid pa, BHAVA
11. syntymä, birth, skye ba, JATI
12. vanhuus ja kuolema, old age & death, rga shi, JARAMARANA
Termiä voidaan tarkastella myös muilla tavoin. Se voidaan nähdä matriisina, jonka sisällä kaikki tapahtumat ilmenevät vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Nykyaikaisen kaaosteorian käsitys siitä kuinka perhosen siivenlyönnit ovat ilman liikkeen kautta yhteydessä maapallon toisella laidalla alkaneeseen hirmumyrskyyn, on hyvä tiedemaailman esimerkki tästä kaikenläpäisevästä yhteydestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
meaning and the words
Yleisesti ottaen varmaan on parasta kääntää tiibetinkielestä tai sanskriitin kielestä.
Mutta minun mielestä ehdottamasi sanat eivät oikein kuvaa niitä selityksiä joita olen saanut ko. termistä. Siksi minusta, usein käytetty termi "keskinäinen riippuvuus suhde" on parempi ja helpompi ymmärtää.
toisaalta dharma-tietoni on heikko ja käsitän varmaan kaikki väärin.
Posted on 8. jouluk. 2006 09:13 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: meaning and the words
Keskinäinen riippuvuusuhde on oivallinen käännös tälle termille. Kiitos oivallisesta kommentista!
Ehdottamani sanat pyrkivät laajentamaan ymmärrystä termin merkityksestä. En edes ole pyrkinyt viimeisteltyyn Suomen-kieliseen versioon. Lisäänkin ehdotuksesi heti Suomen-kieliseen listaan otsikon Joulukuu 2006 alle. Olin monta vuotta poissa Suomesta, joten en välttämättä löydä parhaita Suomen-kielisiä ilmaisutapoja.
Varmaan on myös niin että eri yhteyksissä erilaiset käännöstavat ovat selkeinpiä.
Myös sanskriitin ym. tuntijat ovat tervetulleita!
Kas näin, nyt tuotos ei enää ole pelkästään minun aikaansaannostani!
kiitos!
: )
Erja
Etymologiasta ja muista merkityksista
Loistava idea tama blog, Erja. Toivottavasti se lahtee tasta kasvamaan.
Tendrelin etymologiasta sen verran vain etta vaikka rten tarkoittaa muun muassa perustaa, pohjaa, alustaa ja tukea, mielestani tassa yhteydessa se viittaa verbin rten pa merkitykseen riippua (to depend). Tasta on loogisempaa johtaa tendrelin merkitys: joku asia riippuu eri syista (tai syysta) ja liittyy eri syihin ja asioihin.
12-osaisen kausaaliketjun nimen lisaksi tendrel esiintyy klassisissa tiibetin teksteissa usein erityislaatuisen yhteyden merkityksessa. Esim. kun naisjoogi Shama Macig karsii sukupuolitaudista, lama Padampa Sangye maarittaa etta se johtuu rikkomuksista joita Shama Macig on tehnyt hanen juurilamaansa kohtaan. Lama Padampa kertoo 7-polvisen rituaalin, jonka eri kohdat parantavat Shama Macigin 7 eri rikkomusta. Lama Padampa kutsuu tata yhteytta rikkomuksen ja rituaalin parantavan vaikutuksen valilla tendreliksi.
Tendrel-sanaa kaytetaan myos klassisissa teksteissa (ja nykypuhekielessa) usein kun puhutaan laman ja oppilaan valisesta yhdeydesta. Lamalla ja oppilaalla voi olla esim. edellisista elamista ja muista syista johtuva yhteys. Tama merkitys on hyvin lahella sanaa las 'brel eli karminen yhteys. Seuraava tarina asiasta on aina mielessani kun kuulen sanan tendrel. Ystavani meni kerran Khamiin ita-Tiibettiin tapaamaan lamaa, jolta han halusi dzogchen opetuksia. Karsittyaan reilun viikon matkustamisen bussissa laulavien kiinalaisten keskella, han saapui luostariin naannyksissa, ja lama sanoi hanelle: "Katso otsaani. Mita naet?" Ystavani vastasi: "Naen otsan", johon lama tokaisi: "Ei ole tendrelia (rten 'brel yod ma red)", ja kaski ystavaani haipymaan. Eli lama odotti hanen nakevan jotain erityista hanen otsassaan, jotta olisi voinut maarittaa eri syista riippuvan yhteyden heidan valillaan. (Lopulta ystavani sai kuitenkin haluamansa opetukset.)
Posted on 9. jouluk. 2006 05:05 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
(tuntematon)
Re: Etymologiasta ja muista merkityksista
Kiitos blogista minunkin puolestani.
Englanninkielessä tämä arkipäivän tendrel käännetään toisinaan "auspicious connection" tai "auspicious coincidence" eli hyväenteinen yhteys tai sattuma.
Tendreliin törmää monessa yhteydessä. Voisi kuvitella että esim. tilanne jossa lukuisat ihmiset eri paikoista ovat kokoontuneet kuulemaan jonkin tietyn laman opetuksia, se on myös tendrel.
-KN
Re: Etymologiasta ja muista merkityksista
Kiitos näistä hyvistä lisäyksistä! Tuon luettua mieleen tulee vielä tämä; "Auspicious connection" termi on usein Tiibetin puhekielessä kansantajuisesti myös ns. "hyvä merkki" edellämainittujen hyvien ja syvällisempien käännösten lisäksi ja esillä myös avio-ynnä muissa-rituaaleissa. Omassa avauksessani keskityin tarkoituksella kirjoitettuun filosofiseen kieleen, sillä merkitykset ovat välillä kovinkin erilaisia. Tällaisesta laajemmasta keskustelusta on varmasti hyötyä. Ongelmallisimpana hyvälle Suomen kieleen sulautuvalle termistölle näen sen, että termeillä on monia käännöstapoja, riippuen ei vain kontekstista, mutta myös kuulijan oivalluksen tasosta, vrt. ulkoinen muuttuu sisäiseksi, tieto suoraksi näkemiseksi. Tästä syystä minulla on taipumus etsiä mahdollisimman suurta sanatarkkuutta, kaukaisena unelmana se etteivät ainakin kolmitasoiset (sutra, mantra, vajra...) merkitykset kärsisi. Tähän päämäärään en näe muuta tietä kuin yhteistyön. Ja rajallisen oivallukseni hyväksymisen. Ja vielä "tendreleistä"! Meillähän oli Suomessa erittäin hyvä "tendrel" vähän aikaa sitten kun HP Dalai Lama kävi täällä ja saimme vastaanottaa opetuksia! Se oli hyvä merkki, hyväenteinen yhteys ja keskinäiseen yhteisriippuvuuteen pohjaava onnekas dharmajuhla-tilaisuus! hih Kiitos siitäkin!
Posted on 9. jouluk. 2006 19:26 (UTC) | Linkki | Ylempi | Viestiketju | Vastaa
mustanel
Re: Etymologiasta ja muista merkityksista
Chögyam Trungpalla on ollut myös "hyväenteisen yhteensattuman" suunnalle painottunutta tendrel-esittelyä opetusseminaareissaan. Erjan tendrel-valinta ensimmäiseksi on hauska (yhteensattuma)!
Perhosen siivenlyönnit" tarkemmin..
Kuuluisa "perhosen siivenlyönnit" esimerkki taitaa liittyä kumminkin hieman toisenlaiseen riippuvuuteen kuin "ilman liikkeen kautta". Vaan onkos tendrel yksinomaan ehdollistunutta (ts. karmaa)? Viittaukset "hyväenteisyyteen" olisivat siten ainakin viittauksia "hyvään" karmaan (tai ansioon?)..
Posted on 2. tammik. 2007 07:10 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: "Perhosen siivenlyönnit" tarkemmin..
Hei!
En ole ehtinyt aiemmin...
Tässäpä esität erittäin hyvän kysymyksen, jonka vastaamiseen pitäisi käyttää ainakin yksi kokonainen teemasivu.
Oma tapani lähestyä tendrel termiä pohjautuu opetuksiin, jotka olen saanut Tiibetin kielen pääopettajaltani Dharamsalassa.
Hän on yksi kourallisesta länsimaisia geshe-tutkinnon suorittaneita munkkeja. Hänen valmistuessaan länsimaisia geshejä taisi olla maailmalla 5. Hän luokitteli klassisen dharmakielen ja puhekielen omalla tavallaan nimenomaan selkeyden vuoksi, josta voi lähteä laajentamaan sekä termien että asiayhteyksien ymmärrystään.
Siispä takaisin kysymykseen karmasta ja hyväenteisyydestä.
Taidatkin jo vastata asiaan itse seuraavassa viestissä, joten mennään sinne, niin keskustelua on helpompi seurata.
Trungpan jäljissä (tendrel)
Tendrel on lyhennys käännöksestä ten-ching drelwar jungwa (rten cing 'brel bar 'byung ba), joka on tehty sanskritin pratitya-samutpada -termistä. "Junwa" lienee "olemista", olemassaoloa - eli olevaksi-tulemista?
Ilmentymistä??
Itse varsinainen opetus tendrelistä on ilmeisesti seuraavan mantran asiaa: OM YE DHARMA HETU-PRABHAVA HETUM TESHAM TATHAGATO HYAVADAT TESHAM CHA YO NIRODHA EVAM VADI MAHASHRAMANAH SVAHA
Madhyamaka-perinteessä tendrel onkin imeisesti tyhjyys itse, mutta XI Chögyam Trungpan mukaan tendrel 'hyväenteisyyden' merkityksessä on lyhennelmä tiibetinkielen sanoista "tashi tendrel" ja siis "tashi" = "mangalam" (sanskr.).
Trungpan näkökulma, niin olen ymmärtänyt, oli siis eräänlaisen selkeän näkemyseron tekeminen hinajana-näkemyksen (=12 syysuhdelinkkiä) tendrelin ja hyväenteisyyden "vapautuneisuuden" tendrelin välillä. Trungpan mukaan Nagarjuna opetti tendreliä viimeksimainitulla tavalla.. Hinajanassa tendrel on yksilön samsara-kokemusta, 'prajnan' avulla näkemys muuntuu.. vapautuneeksi.
Onkos tämä nyt sitten kenties hieman tautologista..?
Trungpan poika Sakyong Mipham Rinpoche vieraili Surmangissa Itä-Tiibetissä 2001 ja sen matkan aikana tendrel-kirjattiin myös "hyväenteisinä yhteyksinä" - tai "hyväenteisinä yhteensattumina" ja erityisesti "onnistuneisiin pyhiinvaelluksiin" liittyvänä näkökulmana.
Posted on 3. tammik. 2007 10:15 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: Trungpan jäljissä (tendrel)
Kiitos valtavasti tästä sekä sanskritin että tiibetin kielisistä termien pitkistä versioista.
Laitan ne oitis teemasivulle!
On todella miellyttävää saada Trungpa perspektiiviä keskusteluun!
Hauskaa tässä on sekin että hieman ristiriitaisiltakin näyttävät tiedot asiasta eivät sulje toisiaan pois. Ja kysymys liittyy myös vahvasti karman oivaltamiseen. Karma on asiana neutraali, ns. hyvä karma koetaan "hyväenteisenä". Suomessa esiintyy jonkin verran karma termin negatiivista assosiaatiota johtuen tiedon puutteesta. Tai ehkä voidaan jopa sanoa että sanaa käytetään eri merkityksessä kuin alkuperäisesti.
Tyhjyyden oivaltaneen tendrel on väistämättä kovin erilainen kuin universumin peruslakeja oivaltamaan pyrkivän henkilön tendrel.
Tyhjyyden oivaltaneen kaikki toimet ovat oikeastaan perin hyväenteisiä.
Onko kyseessä oleminen vai tuleminen liittyy hyvin pitkälle samaan keskusteluun. Onko kyseessä toisistaan riippuvien asioiden olemassaolo tai toisistaan riippuen niiden ilmeneminen eli tapahtuminen siis karma.
Sutrapolun samsarakokemuksen peruslainalaisuudet (tässä yhdeydessä tendrel) eivät tietenkään katoa vajrajana polun kulkijalta, mutta kokemus, oivallus ja ymmärrys on totaalista ja siksi täysin erilaista.
Siispä sanokaa tämä nyt sitten kauniisti yhdellä suomenkielisellä sanalla. : )
Trungpan jäljissä (tendrel)
Tendrel on lyhennys käännöksestä ten-ching drelwar jungwa (rten cing 'brel bar 'byung ba), joka on tehty sanskritin pratitya-samutpada -termistä. "Junwa" lienee "olemista", olemassaoloa - eli olevaksi-tulemista?
Ilmentymistä??
Itse varsinainen opetus tendrelistä on ilmeisesti seuraavan mantran asiaa: OM YE DHARMA HETU-PRABHAVA HETUM TESHAM TATHAGATO HYAVADAT TESHAM CHA YO NIRODHA EVAM VADI MAHASHRAMANAH SVAHA
Madhyamaka-perinteessä tendrel onkin imeisesti tyhjyys itse, mutta XI Chögyam Trungpan mukaan tendrel 'hyväenteisyyden' merkityksessä on lyhennelmä tiibetinkielen sanoista "tashi tendrel" ja siis "tashi" = "mangalam" (sanskr.).
Trungpan näkökulma, niin olen ymmärtänyt, oli siis eräänlaisen selkeän näkemyseron tekeminen hinajana-näkemyksen (=12 syysuhdelinkkiä) tendrelin ja hyväenteisyyden "vapautuneisuuden" tendrelin välillä. Trungpan mukaan Nagarjuna opetti tendreliä viimeksimainitulla tavalla.. Hinajanassa tendrel on yksilön samsara-kokemusta, 'prajnan' avulla näkemys muuntuu.. vapautuneeksi.
Onkos tämä nyt sitten kenties hieman tautologista..?
Trungpan poika Sakyong Mipham Rinpoche vieraili Surmangissa Itä-Tiibetissä 2001 ja sen matkan aikana tendrel-kirjattiin myös "hyväenteisinä yhteyksinä" - tai "hyväenteisinä yhteensattumina" ja erityisesti "onnistuneisiin pyhiinvaelluksiin" liittyvänä näkökulmana.
Posted on 3. tammik. 2007 10:15 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: Trungpan jäljissä (tendrel)
Kiitos valtavasti tästä sekä sanskritin että tiibetin kielisistä termien pitkistä versioista.
Laitan ne oitis teemasivulle!
On todella miellyttävää saada Trungpa perspektiiviä keskusteluun!
Hauskaa tässä on sekin että hieman ristiriitaisiltakin näyttävät tiedot asiasta eivät sulje toisiaan pois. Ja kysymys liittyy myös vahvasti karman oivaltamiseen. Karma on asiana neutraali, ns. hyvä karma koetaan "hyväenteisenä". Suomessa esiintyy jonkin verran karma termin negatiivista assosiaatiota johtuen tiedon puutteesta. Tai ehkä voidaan jopa sanoa että sanaa käytetään eri merkityksessä kuin alkuperäisesti.
Tyhjyyden oivaltaneen tendrel on väistämättä kovin erilainen kuin universumin peruslakeja oivaltamaan pyrkivän henkilön tendrel.
Tyhjyyden oivaltaneen kaikki toimet ovat oikeastaan perin hyväenteisiä.
Onko kyseessä oleminen vai tuleminen liittyy hyvin pitkälle samaan keskusteluun. Onko kyseessä toisistaan riippuvien asioiden olemassaolo tai toisistaan riippuen niiden ilmeneminen eli tapahtuminen siis karma.
Sutrapolun samsarakokemuksen peruslainalaisuudet (tässä yhdeydessä tendrel) eivät tietenkään katoa vajrajana polun kulkijalta, mutta kokemus, oivallus ja ymmärrys on totaalista ja siksi täysin erilaista.
Siispä sanokaa tämä nyt sitten kauniisti yhdellä suomenkielisellä sanalla. : )
Re: Trungpan jäljissä (tendrel)
Suomenkielessähän ovat jo sellaiset sanat kuin
- sattuma
- yhteensattuma
- tapahtuma
- vahinko
- ihme
- ilmiö
- kohtaus
- onnettomuus
mutta niiden näkökulma on erilainen kuin hinajana/mahajana/vasrajana -näkemyksissä.
Voimmeko kehittää uusia termejä??
Posted on 5. tammik. 2007 12:48 (UTC) | Linkki | Ylempi | Vastaa
mustanel
Kauniisti ja yhdellä suomenkielen sanalla
Suomenkielessä on viime aikoina käytetty sanaa "onnenkantamoinen". En tiedä mistä se on tullut, mutta se olisi sellaisenaan mielestäni kaunis ja perinteisen suomenkielen rakennetta kunnioittava. Buddhalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna se sopisi parhaiten tyhjyyden jo oivaltaneen puheeseen ts. "vasrajanatasolla". Silloin (loogisesti) "kantamoinen" olisi 12 nidanan tuotos.
Huomatkaa muuten, että "karma" johon tässä yhteydessä viitataan eroaa mm. dalailaman selityksen mukaan syiden ja seurausten tavanomaisesta olosuhdeasetelmasta siten, että jokin ollakseen karmaa edellyttää tietyn motivaation. Karma on siis motivaatiota (tai aikomusta ts. intentiota) kuvaava termi & näkökulma tilanteisiin ja kantamoinen olisi siis syiden ja seurausten sekä motivaatioiden tasolla operationaalinen termi, joka itse asiassa viittaa "yllättävään muutokseen tilanteessa".
Onnenkantamoinen olisi siis sellainen tilanne, jossa mitään ei oikeastaan "tapahdu", olisi vain keskeytymätöntä oivaltamista. "Tilannetta" määrittävät "oliot" olisivat kaleidoskooppimaisesti (?) keskinäisrelaatiossa läsnäolevien "elementtien" näyttäytymistä ja niiden havainta keskuksettomasta tyhjyydestä "kumpuavaa"..
Kun suomennetaan tiibetinkielen termejä näin abstraktilla tavalla kirjoitellen, ollaan haasteellisessa asetelmassa, sillä kaikki "dharmatermit" mielestäni viittaavat tilannesidonnaiseen "luonnolliseen kieleen". Kirjoittelumme joutuu kuitenkin ottamaan abstraktin kielen pelisäännöt. Tämä merkitsee sitä, että ymmärretään kieli jonakin sellaisena, mikä koskaan ei edusta sitä mihin se viittaa, vaan ainoastaan kuvailee ja usein väistämättä vain tietystä näkökulmasta tietyillä premisseillä.
Siten voimme vain arvuutella onnenkantamoisen käyttökelpoisuutta, sillä se on jollakin tavoin yleistynyt arkikielessä ja siten saattaa olla epäillyttävä, mikäli lähdetään siitä, että dharmanäkökulma muuttaa tavallisen (ordinary) erityisen tavallisesksi (extra-ordinary). Tämä johtaa edelleen siihen jatkohaasteeseen, jonka ei-oivaltanut kokee eli oivaltaneen "tyhjyys" ei kelpaa, koska se on ihan tyhjä kaikesta, olemattomuutta. Olenkin ehdottanut eräässä yhteydessä suomennoksista keskusteltaessa, että voisimme suomentaa dharmakielessä viitatun tyhjyyden "tyhjäisyydeksi", mutta vaikka se liittääkin kivasti yhteen tyhjän ja kristillisestä perinteestä (muka) tunnetun Luojan edustaman kaikkiallisen "iäisyyden", saattaa se tavalliselle (ei siis erityisen tavalliselle!) lukijalle (huom. me kai kirjoitamme tässä livejournalissa lukijoille tarkoitetun kielen rakenteista) edustaa enemmänkin ns. tyhjäpäisyyttä..
:-)
Posted on 6. tammik. 2007 08:07 (UTC) | Linkki | Ylempi | Vastaa
(tuntematon)
RIIPPUVUUSSUHTEINEN ILMENEMINEN
Myös tällaistä suomennosta voisi ehkä käyttää:
RIIPPUVUUSSUHTEINEN ILMENEMINEN (dependent arising)
Sillä on kolme eri tasoa.
1) Karkein taso on, että ilmiöt (vain muuttuvaiset ilmiöt) ovat riippuvaisia syistä ja olosuhteista.
2) Hienoisempi taso on, että ilmiö on riippuvainen osistaan. (Onkin mielenkiintoista, että tämä on laitettu hienoisemmaksi tasoksi, vaikka se äkkiseltään vaikuttaa karkeammalta kuin syyt ja seuraukset. Mutta tässä kohtaa otetaan huomioon kaikki ilmiöt, myös tyhjyys ja muut muuttumattomat ilmiöt, joiden riippuvuus osiinsa ei olekaan niin itsestään selvää)
3) Kaikista hienoin taso on se, että ilmiöt ovat pelkästään nimettyjä. Ne ilmenevät PELKÄSTÄÄN riippuvuussuhteessa nimeämiseen.
Eeva
Posted on 14. tammik. 2007 17:46 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: RIIPPUVUUSSUHTEINEN ILMENEMINEN
Tässä hieno Gelugpa-suuntauksen mukainen jaottelu, jonka pyrkimyksenä on johdattaa henkilö oivaltamaan tyhjäisyyden luonto.
1. taso: "vain muuttuvat ilmiöt ovat riippuvaisia", huomio kiinnittyy eri tasoihin, karkean tason toimintamalli oivalletaan
2. taso: mielen huomio kiinnitetään tilanteen sisäisiin osiin, syihin, eikä sen tulosta tutkita vain suhteessa ulkoisiin tekijöihin
3. taso: puhutaan nimeämisestä, kun mieli on tyhjäisyyden oivalluksen tilassa, sieltä tullaan lähemmäs keskiverto-tietoisuutta nimeämällä, rajaamalla kokemus nimellä, termillä, joka on vähemmän kuin suora kokemus
Kiitos Eeva!
Posted on 22. tammik. 2007 15:04 (UTC) | Linkki | Ylempi | Vastaa
(tuntematon)
Kysymys tiibetiä taitavalle
Erja tai joku muu tiibetinkieltä hallitseva,
Avaisitko vielä koko termin RTEN CING 'BREL BAR 'BYUNG BA tavu tavulta tai sana sanalta.
Käytetäänkö termejä RTEN ‘BREL ja RTEN ’BYUNG synonyymeinä (silloin kun puhutaan nimenomaan dependent arising’sta – ei auspicious connection’sta) vai onko niillä jokin ero? Ja mikä on yllä mainitun pitkän termin suhde näihin kahteen lyhyempään – eli voidaanko näitä kaikkia käyttää täysin synonyymeinä?
Kiitoksin, Eeva
Posted on 16. tammik. 2007 16:21 (UTC) | Linkki | Viestiketju | Vastaa
erja_kaarina
Re: Kysymys tiibetiä taitavalle
Hei! Helppo vastaus on että niitä voidaan käyttää synonyymeinä. Pidempi vastaus vaatii tunnustuksia... rten 'brel ja rten 'byung toimivat synonyymeinä kun puhutaan nimenomaan dependent arising'ista auspicious connection yhteydessä en ole koskaan kuullut käytettävän rten 'byung sanaa, vaan en voi olla 100 % varma ettei sellaista murretta jossainpäin Himalajaa ole. Tämä "hyvä merkki" -merkitys on erityisesti rten 'brel sanan käytössä. Tietämäni mukaan molemmat ovat erilaisia tapoja lyhentää samaa pitkää yhdyssanaa ja siis synonyymejä dependent arising'ille. Mahdollinen tarkentava lisätieto aiheesta on tervetullutta! rten tarkoittaa siis perustaa tai verbinä olla riippuvainen, yhteys joka tukeutuu, pohjaa johonkin, pikemminkin kuin sanan riippuvuus tietyt assosaatiot cing on sidesana jota on vaikea kääntää englanniksi, usein se muuntuu englannissa verbien -ing päätteeksi, suomessa verbistä voidaan tehdä substantiivi kuten tiibetin kielessäkin, sidesanan voi ajatella yhdyssanan muodostajana tai kääntää: kun, kuten, siten, essiivi -na -nä pääte, ja. 'brel ba on yhteys, olla yhteydessä 'byung ba, sanoisinko tähän ilmetä, laitan tähän perään "huvin vuoksi" yhden sanakirjan käännöslistan sanan merkityksestä: appear, arise, happen, take place, ask for, gain, obtain, receive, accept, suffer, violate, commit, tied up with, bring forth, acquire, had, nature, occur, deriving from Sitten pitkä tiibetinkielinen termi suoraa sanasta sanaan suomeksi: ilmenee perustuen yhteyteen, ilmenevä yhteydellisellä perustalla, yhteydessä olevan perustan kautta ilmiöksi noussut, vastavuoroiseen yhteyteen perustuva ilmiö/tapahtuma, toteutuu/on vastavuoroisen olemisen/ilmenemisen pohjalta Tai siis.. yhteys, joka ilmenee samalla perustalla. Tässä siis tällaista suomalaisen sananlaskun "kaikki ollaan samassa veneessä" tunnelmaa. Vedetään lopuksi englannin suuntaan: yhteys joka ilmenee vastavuoroisessa riippuvuudessa. Noh, tässä alustavaa vastausta. Erja
Posted on 22. tammik. 2007 16:37 (UTC) | Linkki | Ylempi | Viestiketju | Vastaa
(tuntematon)
VIRHEENI
Kiitos Erja selventävistä vastauksista.
Kirjoitelmaani ”Riippuvuussuhteinen ilmeneminen” olin eksynyt jonkinsortin virhe:
3) Kaikista hienoin taso on se, että ilmiöt ovat pelkästään nimettyjä. Ne ilmenevät PELKÄSTÄÄN riippuvuussuhteessa nimeämiseen.
Tuosta yllä olevasta pitää ottaa pois tuo isolla kirjoitettu PELKÄSTÄÄN. Ilmiöt ovat pelkästään nimettyjä siinä mielessä, että myös syyt, seuraukset ja osat ovat pelkästään nimettyjä, mutta ehkä on sekoittavaa sanoa, että ilmiöt ilmenevät pelkästään riippuvuussuhteessa nimeämiseen, koska ne ilmenevät myös riippuvuussuhteessa syihin, seurauksiin ja osiin. Taitaa kyllä nyt mennä pilkun halkaisun puolelle.
Ja vielä: Ainakin Gelugpoiden mukaan riippuvuussuhteinen ilmeneminen ja tyhjyys ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Ne molemmat kertovat toisiaan täydentäen, kuinka ilmiöt ovat olemassa. Ilmiö ilmenee riippuvuussuhteessa nimeämiseen ja mikäs muu se mitään nimeää kuin mieli eli tietoisuus. KAIKEN olemassaolo on siis riippuvainen tietoisuudesta ja myös päinvastoin, tietoisuutta ei voi olla olemassa ilman objektia. Ilmiö eli objekti ei siis ole olemassa omasta puolestaan jollakin objektiivisella tavalla vaan PELKÄSTÄÄN mielen nimeämänä, leimaamana. Myös mieli itse on PELKÄSTÄÄN nimetty tietoisuuden toimesta eikä se ole olemassa itsenäisesti, objektiivisesti. Toisin sanoen, näin ymmärtäisin: KAIKKIEN ILMIÖIDEN olemassaolo on pelkästään subjektiivista, myös tyhjyyden. Ja tyhjyys puolestaan tarkoittaa sitä, että ilmiö on vailla minkäänlaista objektiivista olemassaoloa. Eli myös tyhjyys ilmiönä on PELKÄSTÄÄN nimetty = ilmenee riippuvuussuhteessa nimeämiseen, vaikka tyhjyyden suorassa kokemuksessa tietoisuus jättääkin kaikki käsitteet juuri siksi aikaa ”lomalle”.
Posted on 24. tammik. 2007 16:20 (UTC) | Linkki | Ylempi | Viestiketju | Vastaa
mustanel
Vaan miten suomeksi..
Eevan ja Erjan jatkotyöstö kirkas, mutta miten suomeksi.. Etsimme "osuvaa" termiä.
Lähetä kommentti