perjantai 21. joulukuuta 2007

TAMMIKUU 08 MIELI MANAS

MIELI (suom.)
JI (yid) (tiib.)
MIND (engl.)
MANAS (sanskr.)

Yleisesti voidaan sanoa, että ji - mieli sana löytyy Tiibetin kielessä lähinnä teksteistä, mutta moninaisten murteiden välillä on eroja. On useita yhteyksiä, joissa kirjoitetussa kielessä kirjoitetaan yid, siis ji (mieli), mutta puhutussa kielessä käytetään sanaa sem (mieli). Manas on ji - mieli sanan sanskritin kielinen muoto. Sana tarkoittaa mieltä mahdollisimman laaja-alaisessa merkityksessä sisältäen kaikki mielen laadut ja funktiot, kuten muistaa, olla mieltä, haluta eli mieliä, myös se kuolematon mieli, joka syntyy uudelleen, henki, joka yhdessä ruumiissa lakkaa ja seuraavassa elää edelleen. Ajattelu, mielikuvitus, mielen lahjat, ns. "kuudes aisti" ja oivallus kuuluvat manas - mieli sanan ominaisuuksiin, mutta myös kyky tuntea (sentience), joka tuo mieli sanan lähemmäs laatuja, jotka kulttuurimme liittää sydämeen, mielestä erillisinä. Hinduismissa manas on myös sielu. Buddhalaisesta perspektiivistä tämä on harhaanjohtava ilmaisu. Buddhalaisuus ei tunne sielunvaellusta, vaan näkee uudelleensyntymän hienovaraisen mielen (siis sydän-mielen) syyn ja seurauksen lain alaisena ajautuvan seuraavaan syntymäänsä. Vain pitkälle harjoittaneet voivat kontrolloida tätä prosessia. Ji - mieli sana on käytössä monissa filosofisissa termeissä, joissa mieltä analysoidaan. Jidam (yid dam) tarkoittaa henkilökohtaisessa harjoituksessa visualisoitavaa jumalhahmoa, siis mielen sitojaa tai kesyttäjää (dam), dam tarkoittaa myös samayaa eli lupausta, johon liittyy luottamus ja uskollisuus harjoituksen antajaa kohtaan. Kysymys on siis mielen kesyttävästä lupauksesta.


MIELI, MIELEN JATKUMO (suom.)
GJY (rgyud) (tiib.)
MIND, MIND - STREAM, CONTINUUM (engl.)

Tässä yhteydessä tarkkailemme sanaa gjy (rgyud) tilanteissa, joissa se käännetään mieleksi. Sana tarkoittaa useassa yhteydessä myös tantraa harjoitettavana perimyslinjana. En silti laita sanskritin kielistä tantra sanaa otsikkoon, koska se olisi tavallaan harhaanjohtavaa. Tantra tarkoittaa jatkumoa, mutta sen merkitys kielessämme on monitahoinen, enkä käsittele asiaa tässä kirjoituksessa.

Mielen jatkumo, mielen virta, mielen, jonka luonto on tyhjyys, ajatusten, joiden luonto on tyhjyys, loputon virta, jonka luonto on tyhjyys. Virta, jossa ajatukset nousevat ja laskevat, syntyvät ja unohtuvat, synnyttävät loputtomasti uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme vaikuttaen suoraa kokemuksiimme syyn ja seurauksen virrassa.

Mielen jatkumo, joka syntyy aina uudelleen samsaran pyörteissä, palaten takaisin samojen tai vastakkaisten kokemusten luo syyn ja seurauksen lain mukaisesti. Mielen loputon ajassa eteenpäin soljuva uudelleensyntymä, joka voi harjoittaa meditaatiota, oivaltaa tyhjyysluontonsa, yhdistää oman virtansa perimyslinjan avartavaan virtaan ja vastaanottaa suurten oivallusten siunaukset. Mieli, joka jatkuvasti muuttuu ja elää, jonka virrassa voimistuvat ja heikkenevät taipumukset riippuvat valinnoistamme, mieli, jolla on taipumus totuttuun, mutta kyky täydelliseen vapauteen sillä se on vain monien osiensa kasauma, virta, olematon osa tätä unta, jota pidämme todellisuutena.
Nämä mielen jatkumoa vain rajallisesti kuvaavat sanat nousivat mieleni virtaan tästä termistä. Myöhemmin käsittelen vaikeammin kääntyviä termejä, joissa mielen todellista luontoa pyritään kuvaamaan.

sunnuntai 9. joulukuuta 2007

Joulukuu 2007 MIELI (SEM, CITTA, LO)

MIELI (suom.)
MIND (engl.)
SEM (sems) (tiib.)
CITTA (sanskr.)

MIELI (suom.)
LO (blo) (tiib.)

Aloitan Tiibetin kielisten mieli sanojen käsittelyn. Mieli sanalle on monta vastinetta tiibetiksi, käsittelen niitä seuraavat kolmisen kuukautta. Koetan jollain tavalla kuvata eri sanojen luonnetta ja käyttöyhteyksiä.

SEM (sems)
Sem on kenties yleisin termi mielelle, erityisesti puhekielessä yleisimmin käytetty mieli sana. Sana ajatella johtuu samasta juuresta kun tämä mieli sana. Sem on siis "mieli - ajatusten säiliö" tai "mieli -ajatteleva (prinsiippi)". Sanskritin sana citta tarkoittaa ajattelun lisäksi näkemistä, englanniksi lausahdus " I see" eli vapaasti suomeksi käännettynä: "ahaa, oivallan, ymmärsin", kuvaa hyvin citta sanan luonnetta. Tässä mieli sanassa on läsnä havainnointi, näkeminen, ajattelu suorana kokemuksena, ehkä sanoisin tätä mieli sanaa muista erottaakseni havainnoivaksi mieleksi.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, viittaa sama sana myös sydämeen. Tiibetiläinen mieli asuu sydämessä, sydän on paikka jonne tiibetiläinen osoittaa mielestä (sems) puhuessaan. Tämä antaa erilaisen perspektiivin yllä olevalle keskustelulle näkemisestä, sydämellä näkeminen sisältyy tämän sanan luontoon. Se ymmärtääkseni ei mahdu olemassa oleviin länsimaisiin määritelmiin, vaan joudumme luomaan uusia ja katsomaan asiaa laajemmasta perspektiivistä. Monissa rukouksissa esiintyvä "sentient beings" suomeksi käännetty mm. tuntevat olennot tai kaikki elävät olennot, sisältää myös tämän sem - sanan; "sem chen" (sems can), mielen omaava olisi sen suora käännös, sanskritiksi se on sattva, siis olento.

LO (blo)
Sana lo tarkoittaa myös mieltä. Se löytyy mm. sanoista rohkea ja nimestä Lodrö. Rohkea muodostuu mieli sanan lo kanssa tavusta joka viittaa sisäiseen. Rohkeus nousee sisuksista. Lodrö-nimi (blo gros) voitaisiin kääntää fiksuksi. Se viittaa älykkyyteen, mielen voimaan, siinä on jotain hyvin nopeaa ja terävää, liikkuva ja kirkas mieli, joka oivaltaa nopeasti totuuden. Se leikkaa salaman nopeasti. Jälleen sanan merkitys ei jää puhtaan älyllisyyden puolelle, vaan sisältää viisautta, johon kirkas oivallus johtaa. Tämänkin sanan merkityksessä on mukana sydämen viisautta, joka pehmentää sen merkitystä mahdollisesti kylmän älykkyyden piiristä valaistuvan, joustavan mielen kuvaksi.

Sanskritin mati tarkoittaa oikeaa tietoa, se vastaa termiä lodrö. En valitettavasti tiedä mikä sanskritiksi on lähinnä pelkkää lo - mieli sanaa. Ulkoa oppimisessa käytetään tätä samaa mieli sanaa, hauskaa on että se on englanniksi " learn by heart", joka muistuttaa mielen ja sydämen yhteisyydestä. "Oppia ulkoa" on tiibetiksi "kerätä mieleensä", "ottaa mieleensä", melkein kuin suomalainen "painaa mieleensä".

Eräs paksu ja tärkeä keskitie-koulukunnan teksti, joka käsittelee mielen elementit ja toiminnot on nimentään: "Lo" (blo) mieli. Kutsutaan tätä mieltä artikkelissa tarvittavan erottelun vuoksi viisaaksi mieleksi.

torstai 22. marraskuuta 2007

MARRASKUU 07 opettaja

Tiib: dge ba'i bshes gnyen
Suom: opettaja, henkinen opas, henkinen ystävä
Engl: spiritual friend, spiritual teacher, spiritual guide, master teaching the virtuous path
Sanskr: kalyanamitra

Koska opettajuuden merkitystä on hyvä miettiä lisää, mainitsen vielä tiibetiläisen termin "gewee shenjen" (dge ba'i bshes gnyen). Sen lyhenne on käytössä tiibetiläisen luostarilaitoksen tohtorin arvosanassa "geshe". Gesheksi opiskellaan vuosia eivätkä kaikki opintonsa suorittaneet koskaan onnistu väittelemään itseään gesheksi asti. He saattavat ottaa osaa loppututkintoon verrattavaan väittelyyn useita vuosia valmistumatta. Tämä takaa huomattavan korkeatasoisia geshejä.

Termi "gewee shenjen" tarkasti käännettynä tarkoittaa hyveen tuntijaa. Se on oivallisesti käännetty henkisenä ystävänä englanniksi. Se kuvastaa sanan merkitystä hyvin. Siis kanssamatkaaja, jolla on enemmän ymmärrystä hyvyydestä, hyveellisyydestä kuin oppilaallaan. Siksi hän on opettaja ja kenties samalla oppilaan luotettavin ystävä, koska hän ohjaa oppilasta vain hyveitä kohti, ajamatta omia etujaan.

Sellaisia laatuja henkisessä opettajassa tulee olla. Siksi vanhat tekstit sanovat, että on hyvä tarkkailla opettajaa kymmenisen vuotta ennen kuin ottaa hänet tantriseksi mestarikseen. Tämän turvallisen lähestymistavan vastakohtana on opettajan välitön tunnistaminen. En kuitenkaan osaa suositella sitä länsimaiselle henkilölle. Jos koko oma henkinen polku perustuu tällaiseen hetkittäiseen "ahaa" kokemukseen, epäilykset valittua opettajaa kohtaan saattavat herätä vuosien saatossa. Tämä taasen saattaa aiheuttaa hämmennystä valittua polkua ja valittuja harjoituksia kohtaan. On parempi tutustua opetuksiin ja opettajiin rauhassa kuunnellen ovatko ne itseä varten.

Esimmäinen sana "gewee" on genetiivi muoto sanasta "gewa" eli hyve. Shenjen on asiantuntija. "shepa" on tietää, osata njen on pääte joka tarkoittaa tekevää henkilöä

LOKAKUU 07 GURU

Tiib: bla ma
Suom: mestari, guru, opettaja
Enlg: master, guru, teacher
Sanskr: guru

Päätin ottaa kuukauden termiksi gurun, opettajan, ihan jo sen vuoksi, että henkilökohtaisen ja toki siis rajallisen näkemykseni mukaan, tämä on Suomessa yksi väärinymmärretyimpiä tekijöitä henkisellä polulla.

Tarkastelen ensin Tiibetin kielistä sanaa "lama" bla ma, (ensimmäinen tavu on korkea sointuinen, joten sana ei vastaa Suomen kielen elintasoon liittyvää lama-sanaa). "La" tarkoittaa korkeaa, korkeinta, ensiluokkaista, ylintä mahdollista sarallaan. "Ma" pääte on negaatio; ei (ole) korkeampaa. Ma on toki myös feminiini pääte, joka osoittaa kyseessä olevan henkilön, samalla tavoin kuin Suomen kielessä on neutri -ja -jä -loppu erilaisissa tehtävänimikkeissä (esim. soittaja, maanviljelijä), tiibetiksi on olemassa maskuliini ja feminiini muoto -ma sekä -pa.

Joissain piireissä on käyty kiivastakin keskustelua siitä onko kyseessä negaatio vaiko feminiinistä prinsiippiä kuvaava ilmaisu. Ilokseni koetan tässä kääntää sanan "lama" suomeksi molemmin tavoin; voisin ehkä sanoa "ylittämätön" ja "korkeatar".

Historiallisena kuriositeettina kerrottakoon, että tavulla "la" (bla) on ollut Tiibetin kielessä tärkeä asema jo ennen buddhalaisuuden saapumista Tiibetiin. Bön uskonnossa "la" on sielu tai elinvoima, puhutaan myös sielun palauttamisesta hyvin samalla tavalla kuin suomalaisessa shamanismissa. Sanan merkitys tiibetiläisten parissa on selvästi muuttunut ja buddhalaistunut vuosisatojen saatossa.

Tiibetin kielessä käytetään myös sanskritin sanaa guru (gu ru). Sana on levinnyt useisiin kieliin, myös englannin ja suomen kieleen. Se lienee sana, joka herättää henkisestä harjoituksesta puhuttaessa eniten väärinkäsityksiä ja negatiivisia assosiaatiota meillä Suomessa. Saattaa joskus käydä niinkin etteivät gurun oppilaat ole ymmärtäneet asiaa sen syvällisemmin kuin asian vastustajatkaan. Tämä on erilaisten kulttuurien kohdatessa luonnollista.

Guru -sana merkitsee painavaa, raskasta, niin suurta, että alkaa olla gravitaatiovoimaa, siis jotakin mikä on niin mahtavaa, mitä on niin paljon, että sen sulatteluun menee pitkä aika. Tämä on oivallinen tapa kuvata henkistä mestaria, Kalifornian slangiin onkin tästä pesiytynyt termi "heavies" siis "ne painavat" opettajat.

Mestari on henkilö, joka opettaa niin laajaa kokonaisuutta, että oppilas voi toisinaan kokea sen haastavaksi ja jopa raskaaksi.

Seuraavassa kuussa avaan samaa teemaa toisen opettaja termin kautta.

SYYSKUU 07 järkkymätön itsekunnioitus / vajra pride

Tiib: lha'i nga rgyel
Suom: järkkymätön itsekunnioitus, vajra ylpeys
engl: vajra pride

Tämän kuukauden terminä on erityisesti Tiibetin buddhalaisuuden tantrisissa opetuksissa esiin tuleva tietoisuudentila, niin sanottu vajra ylpeys.

Tämä termi on varsinainen kaksiteräinen miekka. Buddhalainen polku korostaa nöyryyttä ja toisaalta harjoittaessamme ns. nopeaa timanttipolkua käytämme harjoitusta jossa visualisoimme itsemme jumaluudeksi ylittääksemme egomme rajoitukset. Tiibetin kielinen sana tarkoittaakin nimenomaan jumaluuden ylpeyttä. Lha on jumaluus, jumalhahmo, 'i on genetiivi, nga rgyel tarkoittaa ylpeyttä, ylpeys-sanalla itsekseen on negatiivinen merkitys, kuten Suomen kielessäkin. Tiibetiläiset luokittelevat ylpeyden kuuteen tai seitsemään toinen toistaan epäterveempään mielentilaan.

Mielenkiintoista on vielä tarkkailla sanan ylpeys "nga gjel" muodostumista. Nga tarkoittaa minä, rgyel on kuningas tai voittaja tai voittaa. Sanan tantrinen merkitys ilmenee hauskasti jo alkuperäisen sanan muodostuksessa Tiibetin kielessä, toisaalta se voidaan ymmärtää "minä olen kuningas" - asenteena, toisaalta esoteerisemmin "itsensä voittanut". Tässä tullaan tantrisessa meditaatiossa ilmenevään asenteeseen, josta järkkymätön itsekunnioitus nousee.

Jotta kyseinen meditaatioharjoitus lainkaan olisi mahdollista, tulisi harjoittajan olla oivaltanut olemisen tyhjyysluonto eli saavuttanut tila, jossa itsetakertumista ei ole. Silloin vasta voidaan puhua todellisesta vajra ylpeydestä, joka on kaikissa tilanteissa järkkymätöntä itseluottamusta, oikeammin luottamusta buddhaluontoon kuin omaan rajalliseen egoonsa. Kun tantrinen mestari valmistautuu vihkimykseen, hän siirtyy tähän tietoisuudentilaan valiten jumalhahmoksi sen hahmon, jonka vihkimyksen antaa.

Tämä asia on suhteellisen helppo ymmärtää älyllisesti, todelliseen oivallukseen johtava polku on kapea ja täynnä tiibetiläisten listaamia hienovaraisen ylpeyden eli tässä yhteydessä itsetakertumisen muotoja, joista vain yhtenä osuvana esimerkkinä mainitsen älyllisen tiedon aiheuttaman ylpeyden.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

ELOKUU 07 toiminnan kolme painopistettä, three spheres

yhteyden kolme ulottuvuutta, toiminnan kolme painopistettä, kolme piiriä (suom.)
three spheres (engl.)
Khor sum (khor gsum) (tiib.)


Kolme piiriä olisi suorin suomennos Tiibetin kielen khor sum (khor gsum) termistä, muttei kenties selkein. Khor on piiri tahi ympyrä ja sum tarkoittaa kolmea. Tarkoitetaan kolmea tekijää, jotka ovat läsnä tapahtumassa. Esimerkiksi antaja, vaate ja vaatteen saaja, kukin on yksi kolmesta tekijästä.

Tämä on tärkeä opetus anteliaisuuden täydellisyyteen pyrittäessä. Toiminnan kolmen painopisteen puhtaus, tiibetiksi; khor sum gi takpa (khor gsum gis dag pa) saavutetaan oivaltamalla kunkin tyhjyysluonto. Näin antaminen on puhdasta, kun mieli ei ole takertunut annettavaan asiaan tai tavaraan, vastaanottajan reaktioon tai ajatukseen antajan suurenmoisuudesta.

Kolmitahoisuus voidaan jaotella myös tekijään(subjekti), vastaanottajaan(objekti) ja tekoon itseensä, jolloin kolmen välinen abstrakti yhteys korostuu. Pyrkimys on yhä puhtauden saavuttamiseen tyhjyyden oivalluksen kautta. Kolminaisuus voidaan kuvata myös subjektina (siis minä) objektina (siis se toinen) ja niiden välisenä yhteisriippuvuuden kenttänä. Tämä aspekti voidaan ilmaista selkeästi suomeksi puhumalla yhteyden kolmesta ulottuvuudesta tai yhteyden kolmesta kentästä tai painopisteestä.

Kolmea yhteyden ulottuvuutta eli painopistettä tai aspektia meditoimalla saavutetaan takertumaton mielen tila, joka oivaltaa kolmiyhteyden tosiluonnon ja mahdollistaa puhtaan toiminnan. Tässä yhteydessä puhtaus tarkoittaa tyhjyysluonnon oivallusta, sitä ettei teosta jää jäljelle karmaa tuottavia seurauksia, vain rajattomasti positiivista energiaa, jota buddhalaisuudessa kutsumme hyveiden kartuttamiseksi.

On vielä huomioitava että hyveiksi kutsutaan myös sellaisia positiivisia tekoja, joista jää ns. positiivisia seurauksia. Ei siis ole pakko olla oivaltanut tyhjyyttä, vaikka yllä sitä korostetaan, voidakseen toteuttaa hyveitä. Tässä yhteydessä epäpuhtaiksi määriteltyjen tekojen (=syy) seuraukset johtavat myös vapautukseen, jos se on teon motivaatio. Erona on että ns. epäpuhtaat hyvät teot ovat yhä kaksijakoisen maailman kokemuksia eli samsaarisia kokemuksia, joissa mieli on takertunut johonkin tai kaikkiin kolmesta painopisteestä eikä näin ollen toteuta koko potentiaaliaan. Tästä syystä puhutaan puhtaan, siis oivaltaneen teon rajattomasta positiivisesta energiasta ja toisaalta ns. epäpuhtaan teon (rajallinen oivallus) rajallisesta hyveen kartuttamisesta.

HEINÄKUU 07 PARAMITAT eli TÄYDELLISYYDET V ja VI keskittyminen ja viisaus

KESKITTYMINEN JA VIISAUS
Meditation, concentration (engl.), meditaatio, keskittyminen (suom.) samten (bsam gtan) (tiib.), dhyana (sanskr.)


Sam vastaa hyvin pitkälle sanaa mieli, vaikkei sitä Tiibetin kielessä käytetäkään kuvatessa mieltä itseään. Vastaavasti kuin Suomen kielessä voidaan sanoa "mitä mielii", tai "mikä mielessä", voidaan tätä (bsam) tavua käyttää. Se on tässä yhteydessä substantiivi, mieliä-verbistä tehty substantiivi mieli, ajattelu -verbin futuuri muoto kirjoitetaan samoin, siinä on siis erityisesti tulevan maku.

Ten (gtan) tarkoittaa pysyvää, vakaata, jatkuvaa, vakiota, joten tässä kyseisen mielentilan kuva alkaakin hahmottua hyvin. keskittynyt, vakaa mieli, jota voidaan pitää halutussa keskittyneessä tilassa niin kauan kuin halutaan. Tämä on eräs meditaation muoto tai paremminkin osa-alue. Keskittymiskyky lisää mielen voimaa. Meditaatio kokonaisuutena on paljon laajempi tila. Kerrotaan myös että tietyn keskittymistason saavuttanut mieli voi lukea kenen hyvänsä ajatuksia täysin esteettä. Telepatia on tämän harjoituksen sivutuote, keskittyneisyyttä harjoitetaan, jotta mieleen saadaan riittävästi voimaa toteuttaa meditaation lopullinen tarkoitus.


Wisdom, discriminating knowledge (engl.), erottelukykyinen viisaus(suom.), sherap (shes rab) (tiib.), prajna (sanskr.)


She (shes) tarkoittaa tietää, osata, tiedostaa, tiedostava äly, erottelukyky.

Rap (rap) tarkoittaa ylevää, korkeampaa.

Yhtenä tavuihin perustuvana käännöksenä voitaisiin käyttää korkeampaa älyä, siis viisautta, Tämän viisauden luonto on erityisesti kaikki yksityiskohdat tiedostava, huomioiva, josta johtuu englanninkielinen käännös "erittelevä viisaus", siis myös harkitseva, arvostelukykyinen viisaus. Viisaus, joka perustuu kaikki yksityiskohdat huomioon ottavaan älykkyyteen. On korkeinta viisautta, älyä ottaa kaikkien etu huomioon.

Tunneihminen voi pitää älyä kylmänä ominaisuutena, vaikka se itsessään on neutraali. Tässä yhteydessä se on yhdistetty korkeinpaan hyvään ja avoimeen sydämeen, joten se on kaukana taloudellista etua hakevasta kylmästä rationalismista, johon äly kansallisessa terminologiassamme helposti assosioituu.

Tämä viisaus johtaa harjoittajan tyhjyyden oivallukseen. Mielenkiintoista on että Tiibetin kielessä toinen viisautta tarkoittava sana je - she (yeshes) on merkitykseltään enemmän tyhjyyden kaltainen, koska sana itsessään tarkoittaa ajatonta viisautta, tai tietoa, jolla ei ole rajaa tai alkua. Viisaus laatuna liitetään aina tyhjyyden, todellisuuden luonnon oivaltamiseen huolimatta eri sanojen vivahteista.

KESÄKUU 07 Paramitat eli täydellisyydet III ja IV kärsivällisyys, ahkeruus

Paramita 3 ja 4:

Patience (enlg.) Kärsivällisyys (suom.) Söpa (tiib.) Kshanta (sanskr.)

Zeal (engl.) Toimeliaisuus (suom.) Tsöndry (tiib.) Virya (sanskr.)


patience, kärsivällisyys, söpa (bzod pa), KSHANTA

Kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä hyveistä. Idän maissa suuttuminen nähdään jopa kasvojen menetyksenä. Niinpä puhutussa kielessäkin sanotaan usein ”söpa gom” eli ”meditoi kärsivällisyyttä”, eri yhteyksissä se voidaan kääntää ”ole pitkämielinen” tai sillä tarkoitetaan jopa ”anna anteeksi” tai jopa ”älä välitä”. Sanassa kärsivällisyys ei ole erillisiä merkityksiä eri tavuissa.


Kärsivällisyyden täydellistyminen on mahdollista, kun mieli ei ole takertunut tämänhetkiseen tilanteeseen, kun mieli on oivaltanut keskinäisriippuvuuden suhteet ilmenevissä tilanteissa ja katsoo niitä laajemmasta perspektiivistä eikä siten ota tilannetta henkilökohtaisesti, vaan pyrkii mahdollisimman harmoniseen lopputulokseen, joka edesauttaa kaikkia. Siten bodhisattva ei luovuta taikka masennu vastatuulessa, vaan jatkaa sydämellisesti hyvän tekemistä.


Zeal, innostunut toimeliaisuus, ahkeruus, tsön dry (brtson 'grus) VIRYA


Ahkeruus koetaan suomalaisen kansallisluonteen mukaan herkästi hiljaisena puurtamisena, joten mieleni tekee kääntää tämä termi hieman positiivisemmalla tavalla. Tsöndry, innostunut toimeen tarttuminen, ei ole synkkä tila, vaan kaikki asiaan kuuluva voima ja vahvuus perustuvat innostukseen, näkemykseen, joka motivoi tavallista puuhastelua ponnekkaampaan panokseen.


Tavu tsön viittaa tarmokkaaseen ponnisteluun, ahkeraan uurtamiseen, sitkeään puurtamiseen, jopa raatamiseen, viitaten tässä yhteydessä siihen että on valmis panostamaan valtavasti. Dry verbinä tarkoittaa myös jonkinlaista pinnistelyä, mutta siinä on iloinen sävy, se on riemun täyttämää ponnistusta.


Siksi otin englanninkieliseksi käännökseksi zeal sanan joka on myönteinen, muita hyviä ja paljon käytettyjä käännöksiä ovat esim. diligence ja perseverance.


Vanharaamatullisella kielellä voisi jopa puhua ”kilvoittelusta” eikä käännös suinkaan ole täysin väärässä paikassa sanan itsensä kannalta. Kokonaismerkitys tällaisesta käännöksestä kärsisi, sillä kristinuskonnollisen sanan konteksti on buddhalaisesta näkökulmasta harhaanjohtava. Buddhalaisessa opissa ei tunneta syntiä, vaikkakin pahat tai taitamattomat teot. Länsimaissa paljon koettu yleinen, ei asiayhteyteen liittyvä syyllisyyden tunne on myös vieras. Hurjasti yksinkertaistettuna buddhalaisuudessa perustaltaan aina hyvä ihminen saattaa tehdä pahaa, joka hänen tulee sitten puhdistaa voidakseen antaa perushyvyytensä jälleen loistaa.

TOUKOKUU 07 PARAMITA, TÄYDELLISYYS I ja II (anteliaisuus, eettinen itsekuri)

PARAMITAS, PERFECTIONS, TRANCENDENT ACTIONS (engl.)

KUUSI PARAMITAA, TÄYDELLISTYMÄÄ (suomi)

PHAR PHYIN, PHA ROL TU PHYIN PA DRUG ( tiibet)

PARAMITA (sanskrit)


Kuusi paramitaa eli täydellistymää ovat toimintaa, jotka kuvaavat bodhisattvan toimintatapaa maailmassa. Ne ovat harmoniassa absoluuttisen bodhicittan lupausten kanssa. Ylläpitämällä ne tavallisen elämän keskellä, voi harjoittaa, vaikkei olisi mahdollisuutta esimerkiksi intensiivisiin meditaatiojaksoihin. Luonnollisesti niitä tulee harjoittaa vaikka meditaatioon olisi mahdollisuuskin ja vaikkei kykenisikään täydellisyyteen.


Tiibetinkielinen ”pha röl tu chinpa” (PHA ROL TU PHYIN PA) tarkoittaa toiselle puolelle menemistä, siinä on jotakin lopullista, henkilö ei enää koskaan palaa entiseen mielentilaansa. Termi ilmaisee lopullista ylitystä, hämmennyksen joen ylittämistä. Siksi englannin käännös ”perfection” on sopiva, kysymys on kyseisten ominaisuuksien täydellistämisestä. ”Pha röl tu” tarkoittaa ylittää toiselle puolelle ja ”chinpa” mennä.


Käsittelen tässä kuussa ensimmäiset kaksi paramitaa.


generosity, anteliaisuus, chinpa (sbyin pa) , DANA

Anteliaisuus on paramitojen ensimmäinen ominaisuus. Se on helposti ymmärrettävissä ja helppo kääntää. Anteliaisuus on konkreettisen anteliaisuuden lisäksi myös henkistä anteliaisuutta, ajan, huomion, välittämisen anteliaisuutta. Boddhisattva voi antaa jopa oman ruumiinsa tai osia siitä, jos se on tilanteessa avuksi. Opetuksissa korostetaan että tätä ei tule harjoittaa, vaan se tulee jättää kuusi paramitaa täydellisesti hallitseville. Jotta antaminen olisi täydellisen puhdas ele, tulee antajan ymmärtää, kolmen; antajan, annettavan ja saavan osapuolen tyhjyysluonne. (Käsittelen termiä tiibetiksi myöhemmin erikseen.) Jatkuva täydellinen anteliaisuuden tila toteutuu kun henkilö kohtaa jokaisen avosydämin eikä takerru materiaan tai mihinkään ilmeneviin tilanteisiin.


discipline, eettisyys, eettinen itsekuri, tshyldrim (tshul khrims), SHILA

Tiibetiläinen sana ”tshyldrim” tarkoittaa kirjaimellisesti moraalisten sääntöjen noudattamista, eettistä itsekuria. ”Tshyl” on järjestelmä sääntöjä, moraali tai malli ja ”drim” tarkoittaa mm. kuria. Termi esiintyy usein luostarilaitoksen säännöistä puhuttaessa, mutta koskettaa kaikkia ihmisiä. Se voidaan kääntää kurinalaisena sääntöjen noudattamisena, mutta orjallinen sääntöjen noudattaminen ei johda sanan todelliseen merkitykseen, eettisyyteen. Moraalisesti eheä toiminta perustuu Buddhan perusoppiin: ”Tee vain hyvää, jätä kaikki pahan tekeminen.”


Käsittelen edellä mainittuja eettiseen toimintaan liittyviä sääntöjä, mm. viisi perussääntöä eli viisi maallikon valaa tiibetiksi myöhemmin. Luostarivalat ottaneilla valoja on jopa 200-300. Bodhisattvan valat taasen voi ottaa niin maallikko kuin luostarivalat ottanut.

HUHTIKUU 2007 FOUR IMMEASURABLES

NELJÄ ÄÄRETTÖMYYTTÄ
thsad med pa bzhi, Tiibet
FOUR IMMEASURABLES, Englanti

Huhtikuun teemana on neljä ääretöntä laatua, tiibetiksi THSE MEPA SHI, joka tarkoittaa neljää mittaamatonta. Niiden läsnäolo kuvastaa vilpittömän rakkauden läsnäoloa. Todellisen välittävän rakkauden, jota itsekkäät pyrkimykset eivät ole lianneet. Heti kun joku neljästä laadusta puuttuu, voidaan huomata osittainen harmonian puute. Tämä on yksi oivallinen tapa tarkastella omien suhteidensa tilaa.

Näiden neljän äärettömän laadun jatkuva harjoittaminen vastaa suhteellisen bodhicitta lupauksen ylläpitoa. (aspirational bodhicitta vow)

Suomi: Tiibet: Englanti: Sanskrit:
RIEMU dga' ba thsad me pa joy MUDITA
MYÖTÄTUNTO rnying rje thsad me pa compassion KARUNA
TASA-ARVOISUUS gtang snyoms thsad me pa equanimity UPEKSA
RAKKAUS byams pa thsad me pa loving kindness MAITRI

RIEMU, tiibetiksi "GAWA" voitaisiin kääntää myös sanalla rakkaus. Sama sana on pohjana puhuttaesssa ihmisten välisestä rakkaudesta tai rakastajista. Tässä yhdeydessä voidaan tarkentaa tämän onnellisen rakkauden tunteen laatua mainitsemalla että se on kateuden vastakohta. Se on syvää iloa toisten onnistumisista, onnesta, kyvyistä jne. Koemme sitä useimmin omien lastemme tai puolisomme kyseenollessa.

MYÖTÄTUNTO, tiibetiksi NJINGCHE, on helposti käsitettävissä ja käännettävissä. Se on tunnetila joka herää toisten kärsimystä kohdatessa. Tämä rajaton laatu; puhdas myötätunto voi olla läsnä vain mielessä, joka ei koe henkilökohtaista paremmuutta, taikka tietenkään riemuitse muiden vaikeuksista. NJING (rnying) tarkoittaa sydändä ja CHE (rje) hallitsijaa, kuningasta. Myötätunto on mielentilana sydämen valtias tiibetiksi.

TASA-ARVOISUUS, tiibetiksi TANGNJOM, tarkoittaa kaikkien tasa-arvoisuutta, tasapuolista puolueetonta tarkastelua, oli kyseessä sitten ystävä, kilpailija tai vihollinen. Se on yksi todellisuuden havainnoinnin ja oivaltamisen peruspilareita ja myös ylpeyden vastavoima. Jos oma lähtökohta on itsetärkeyden vääristämä, kaikki havainnot ympäristöstä vääristyvät.

RAKKAUS, tiibetiksi CHAMPA tarkoittaa rakkautta, joka haluaa toiselle hyvää. Se on usein käännetty englanniksi "loving kindness", ehkä siksi että rakkaus sana on kärsinyt englanninkielessä inflaation. Sama sana tarkoittaa Maitreiaa, tulevaisuuden buddhaa. Se on rakkautta, joka on keskittynyt toivomaan toisille hyvää, siis hyvää tahtoa. Siten luonnollisesti vihan vastakohta ja loputtoman antelias mielentila.

MAALISKUU 2007 VALAISTUMINEN ENLIGHTENMENT

VALAISTUMINEN, Suomi
ENLIGHTENMENT, Englanti
SANGGJEPA, CHANGCHUBPA, Tiibet
MAHABODHI, BODHI, BODHA, BUDDHA, nirvana, Sanskrit

Tämän tekstin tarkoituksena ei ole kuvata valaistumisen tilaa, vaan tarkastella Tiibetin kielisiä termejä ja ilmaisuja valaistumisen tiimoilta.

SANGGJEPA (sangs rgyas pa)
Sanggje on Buddha tiibetiksi, sanggjepa on buddhuus ja siten synonyymi valaistumiselle. Sangs tarkoittaa "olla hereillä", "puhdistettu". Rgyas on verbi, joka tarkoittaa edistyä, laajeta. Sanggje thoppa on puhe- ja kirjakielessä valaistua. Thoppa-verbi tarkoittaa saavuttamista, voittamista, tässä tapauksessa itsensä voittamista ja buddhuuden oivaltamista.

CHANGCHUBPA (byang chub pa)
Tämän sanan muodostavat tavut on käsitelty edellisessä kirjoituksessa, jonka teemana oli valaistumismieli eli bodhicitta. Sanaa käytetään Tiibetin kielessä samalla tavoin puhutaan sitten valaistuksesta tai bodhicittasta. Sama sana merkitsee siis eri yhteydessä kumpaakin. Sanaan ei välttämättä laiteta mitään liitteitä, jotka tarkentavat kummasta on kysymys, absoluuttisen oivalluksen tasolla eroa ei olekaan.

Eri yhteyksissä tiibetiläiset kutsuvat valaistumista mm. seuraavin ilmaisuin: "valkoinen", "kaikkitietävä tila", "korkein siddhi", "korkein vapaus", "kuolemattomuuden nektari", "ydinbodhi", "korkeimman merkityksen bodhicitta", "salamavaltikan hallinta", "täydellisyys", mahamudra siddhi.

Sanskritin kielessä bodhi on feminiinimuoto hereilläolo tai täydellinen tieto sanasta, bodha on sen maskuliinimuoto ja buddha -sana kertoo kyseessä olevan henkilön.
Nirvana (mya ngan 'das pa, tiibet pass beyond suffering, engl.) sana merkitsee valaistusta Theravada buddhalaisuudessa. Mahayana buddhalaisuudessa nirvanalla viitataan yleisimmin arhatin kykyyn vapautua samsaran kärsimyksestä. Paranirvana viittaa Buddhan lopulliseen valaistumiseen, lopullisen rauhan löytymiseen, joka ei ole kummassakaan ääripisteessä: passiivisessa rauhan tilassa eikä äärimmäisessä samsaran kokemuksessa, vaan niiden tuolla puolen.

HELMIKUU 2007 BODHICITTA, VALAISTUMISMIELI

bodhicitta, awakened heart, altruistic mind of enlightenment, bodhimind ENGLANTI

chang chub kji sem (byang chub kyi sems) TIIBET

bodhicitta, valaistumismieli, bodhimieli SUOMI

bodhicitta SANSKRIT

Bodhicitta on yksi mahajana polun tärkeimmistä ominaisuuksista. Sanskritinkielinen ilmaisu on jossain määrin vakiintunut moniin eri kieliin. Sanaa on myös yritetty kääntää suurena myötätuntona, mutta oikeammin sanottuna bodhicitta syntyy suuresta myötätunnosta. Se on myötätuntoa, mutta se on myös enemmän. Bodhicitta on se voima ja voimavara, polttoaine, joka ohjaa toteuttamaan myötätunnon tekoja maailmassa ja lopulta valaistukseen. Sen voimistamiseksi on monia, upeita harjoituksia, joita voi suositella ei-buddhalaisillekin henkilöille.

Sanskritin sana bodhi on tiibetiksi kaksitavuinen. Tiibetinkielinen sana "chang" (byang) tarkoittaa: "puhdistaa, harjoittaa, opetella". Siitä tulee mieleen jonkin asian toistaminen uudelleen ja uudelleen, kunnes teko tai asia on täysin puhdas, kuten urheilun ja musiikin yhteydessä voidaan puhua puhtaasta suorituksesta. "Chang" on toimintaa, joka puhdistaa ei-toivotut ominaisuudet henkilön mielestä ja sydämestä. Muistuttaen Buddhan opista olla tekemättä negatiivisia tekoja.

Toinen tavu "chub" (chub) on sekin verbi ja tarkoittaa: "omata, ymmärtää, hallita täysin, olla jonkin asian mestari". Sekin tuo mieleen jonkin asian toistamisen, kunnes on saavuttanut sen mestariuden. "Chub" viittaa ominaisuuksiin, jotka hankimme tai omaamme, hallitsemme, toivottuihin ominaisuuksiin, jotka otamme käyttöömme. Muistuttaen Buddhan opista tehdä vain hyvää.

Näistä kahdesta tavusta, laadusta toteutuu bodhi, bodhin omaava mieli. Mieli, joka on ottanut valaistumispotentiaalinsa käyttöön. Tiibetiksi mieli on tässä yhteydessä "sem" (sems). Tavu "kyi" on genetiivi.

Bodhicitta opetuksissa huomioidaan usein ns. tavallinen, konventionaalinen bodhicitta (kun rdzob kyi byang sems) ja absoluuttinen bodhicitta (don dam pa i byang sems). Niiden eroa voidaan verrata suhteelliseen ja absoluuttiseen totuuteen, jälkimäisen oivallus pohjautuu tyhjyyteen.

Jos valaistumismieli sanan loppuun Tiibetin kielessä laitetaan tavu pa, siis "byang chub sems pa", saadaan BODHISATTVA, henkilö, joka on oivaltanut absoluuttisen bodhin. Suomeksi vastaavan sanan voi tehdä suoraan; "valaistumismielinen", tai jos kyseessä on nainen: "valaistumismieletär", taikka "bodhimielinen". Eräs sanskritin tuntija kertoi SATTVA sanan kääntyvän parhaiten sanalla olento, suomeksi siis "bodhiolento". Ihanan monipuolinen kielemme antaa suoriin käännöksiin mahdollisuuden, toinen asia on haluammeko käyttää tällaisia ilmaisuja.

Herätköön meissä kallisarvoinen ja mahtava valaistumismieli,
niiltä osin kun se vielä ei ole herännyt,
ja pysyköön kirkkaana niiltä osin kun se on jo herännyt.
Kasvakoon se yhä vain suurempaan ja laajempaan loistoon!

(vapaa käännös tunnetusta tiibetinbuddhalaisesta rukouksesta)

TAMMIKUU 2007 maailmasta luopuminen / renunciation

RENUNCIATION, DEFINITE EMERGENCE, DETERMINATION TO BE FREE (Englanti)

MAAILMASTA LUOPUMINEN, VARMA IRROTTAUMINEN (MAALLISESTA), SELKEÄ VAKAUMUS, VAKAA PÄÄTÖS VAPAUTUA


Nge jung (nges ‘byung) (Tiibet)

NIHSARANA (Sanskrit)


Buddhalaisen polun ensimmäinen askel, joka toteutuu turvautumisen aikana, kun turvautuminen on todellista.

Termin kääntäminen osoittautuu jälleen haasteelliseksi. Käsittelen alla muutaman erilaisen perspektiivin maailmasta luopumiseen.

Tiibetin kielen termi nge (nges) tarkoittaa varmaa, vakaata, horjumatonta.
Verbi, siis teonsana, jung (‘byung) on monimerkityksellinen ja tarkoittaa mm. tulla esiin, tässä yhteydessä käännän sen sanalla nousta.

Siis kyseessä on horjumaton nousu maallisen pauloista, varma irrottautuminen samsaran kahleista.

Tietyissä yhteyksissä maailmasta kieltäytyminen on ymmärtääkseni sopivin ilmaisu, mm. munkin valat ja tiukkaan, määrätietoiseen harjoitukseen sitoutuneen henkilön kohdalla. Tapaus on ns. helppo tunnistaa, sillä ulkoiset merkit ovat selkeät ja henkilön mahdollisia henkisiä avuja voidaan ihastella kaukaa. Jos hänen toimintansa on todellista, siis myös sisäistä, muiden ulkoinen ihastelu ei häntä liikuta.

Seuraava vapauden polulle varmasti astunut henkilö on sisällään lopen kyllästynyt materiaaliseen maailmaan, maalliseen kunniaan ja sen kera kukkoiluun. Sisällä on valtava kaipaus johonkin merkityksellisempään. Tapahtuu sisäinen irrottautuminen, sitoutuminen henkisiin periaatteisiin, maallisesta luopuminen. Sisäinen riemu herää antamisesta ja avunannosta, ei omistamisesta tai julkisesti loistamisesta. Ulkoiset merkit eivät tällaisen harjoittavan kokelaan kohdalla ole niin helposti tunnistettavia.

Seuraava henkilö, ns. todellinen harjoittaja, on täysin antautunut kolmelle jalokivelle. Sisäinen irtipäästö on muuttunut syväksi oivallukseksi (realization) ja riemuksi. Hän on tunnistettavissa mm. siitä ettei hän hermostu kun hänen uusi pesukoneensa hajoaa, hän saa lopputilin tai häntä arvostellaan julkisesti. Hän on selkeästi maallisen ylle noussut ja tunnistaa elämänsä tilanteissa syyn ja seurauksen lait menettämättä mielenrauhaansa ja turvallisuuden tunnettaan, käyttäen kokemuksiaan harjoitukseen.

Taso, jolla henkilö ei lainkaan murehdi toimeentulostaan, ja saattaa elää välillä täysin varattomana, antaen kaiken pois luottaen kolmeen jalokiveen, kertoo lopullisemmasta maailmasta luopumisen eli irrottautumisen oivalluksesta. Tällainen henkilö lie yleensä hankkinut myös muita oivalluksia.

Tässä jonkinlainen jaottelu maallisesta luopumisen kokemukselle.
Nopea katsaus sisäänpäin kertonee meille asiasta sen kaikkein tärkeimmän.

JOULU 06 interdependence / yhteisriippuvuus / tendrel

INTERDEPENDENCE, DEPENDENT ORIGINATION, INTERDEPENDENT ARISING (Engl.)

KESKINÄINEN RIIPPUVUUSSUHDE, KESKINÄINEN ILMENEMISYHTEYS, YHTEISPERUSTA, YHTEISPERUSTALLISUUS, PERUSYHTEYS, YHTEISRIIPPUVUUS

RTEN ‘BREL, RTEN CING 'BREL BAR 'BYUNG BA (Tiibet)

PRATITYA SAMUTPADA (Sanskrit)

Valitsin kuukauden termiksi sanan tendrel (rten ‘brel), joka on englanniksi usein käännetty sanalla dependent origination, interdepent origin, interdependence, myös yhtenä tarkimmista, interdependent arising.

Tiibetin kielinen sana tendrel merkitsee olla yhteydessä samaan perustaan, tai perustua yhteyteen, sanoisimmeko yhteyspohja vai perusyhteys. Sillä on myös muita puhekielen merkityksiä, joita en käsittele tässä.

Ensimmäinen tavu, rten, tarkoittaa perustaa, pohjaa, alustaa, kannatinta, tukea. Drel on yhteys, olla yhteydessä, suhteessa. Käännökseni Suomen kieleen pohjautuu siis alkuperäiseen Tiibetin-kieliseen termiin eikä englantiin.

Termistä on myös toinen Tiibetin-kielinen muoto tenjung (rten ‘byung); samasta perustasta ilmentynyt tai noussut, alkuperäyhteys, jopa alkuperäyhteisyys. Jung verbi tarkoittaa ilmetä, tulla esiin tai tapahtua, Suomen kielen ilmaisu “niin kävi” ilmaistaan tiibetiksi tällä verbillä.

Termi tunnetaan kausaalisuuden 12 -osaisen eli 12 -vaiheisen ketjun nimessä, englanniksi 12 links of dependent origination/interdependent arising tai hyvä, mutta tuntemattomampi käännös; conditioned co-production.
12 osatekijää ovat:
1.tietämättömyys, ignorance, ma rig pa, AVIDYA
2. tottumukset, habitual tendencies, 'du byed, SAMSKARA
3. tietoisuus, consciousness, rnam shes, VIJNANA
4. nimi ja muoto, name and form, ming dang gzugs, NAMA RUPA
5.kuusi aistimusta; the six sense fields, skye mched drug, SHADAYATANA
6. kosketusyhteys, contact, reg pa,SPARSHA
7. Tunne, feeling, tshor ba, VEDANA
8. Himo, craving, sred pa, TRSNA
9. Takertuminen, grasping, nye bar len pa, UPADANA
10. ilmentyminen, becoming, srid pa, BHAVA
11. syntymä, birth, skye ba, JATI
12. vanhuus ja kuolema, old age & death, rga shi, JARAMARANA

Termiä voidaan tarkastella myös muilla tavoin. Se voidaan nähdä matriisina, jonka sisällä kaikki tapahtumat ilmenevät vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Nykyaikaisen kaaosteorian käsitys siitä kuinka perhosen siivenlyönnit ovat ilman liikkeen kautta yhteydessä maapallon toisella laidalla alkaneeseen hirmumyrskyyn, on hyvä tiedemaailman esimerkki tästä kaikenläpäisevästä yhteydestä.