Paramita 3 ja 4:
Patience (enlg.) Kärsivällisyys (suom.) Söpa (tiib.) Kshanta (sanskr.)
Zeal (engl.) Toimeliaisuus (suom.) Tsöndry (tiib.) Virya (sanskr.)
patience, kärsivällisyys, söpa (bzod pa), KSHANTA
Kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä hyveistä. Idän maissa suuttuminen nähdään jopa kasvojen menetyksenä. Niinpä puhutussa kielessäkin sanotaan usein ”söpa gom” eli ”meditoi kärsivällisyyttä”, eri yhteyksissä se voidaan kääntää ”ole pitkämielinen” tai sillä tarkoitetaan jopa ”anna anteeksi” tai jopa ”älä välitä”. Sanassa kärsivällisyys ei ole erillisiä merkityksiä eri tavuissa.
Kärsivällisyyden täydellistyminen on mahdollista, kun mieli ei ole takertunut tämänhetkiseen tilanteeseen, kun mieli on oivaltanut keskinäisriippuvuuden suhteet ilmenevissä tilanteissa ja katsoo niitä laajemmasta perspektiivistä eikä siten ota tilannetta henkilökohtaisesti, vaan pyrkii mahdollisimman harmoniseen lopputulokseen, joka edesauttaa kaikkia. Siten bodhisattva ei luovuta taikka masennu vastatuulessa, vaan jatkaa sydämellisesti hyvän tekemistä.
Zeal, innostunut toimeliaisuus, ahkeruus, tsön dry (brtson 'grus) VIRYA
Ahkeruus koetaan suomalaisen kansallisluonteen mukaan herkästi hiljaisena puurtamisena, joten mieleni tekee kääntää tämä termi hieman positiivisemmalla tavalla. Tsöndry, innostunut toimeen tarttuminen, ei ole synkkä tila, vaan kaikki asiaan kuuluva voima ja vahvuus perustuvat innostukseen, näkemykseen, joka motivoi tavallista puuhastelua ponnekkaampaan panokseen.
Tavu tsön viittaa tarmokkaaseen ponnisteluun, ahkeraan uurtamiseen, sitkeään puurtamiseen, jopa raatamiseen, viitaten tässä yhteydessä siihen että on valmis panostamaan valtavasti. Dry verbinä tarkoittaa myös jonkinlaista pinnistelyä, mutta siinä on iloinen sävy, se on riemun täyttämää ponnistusta.
Siksi otin englanninkieliseksi käännökseksi zeal sanan joka on myönteinen, muita hyviä ja paljon käytettyjä käännöksiä ovat esim. diligence ja perseverance.
Vanharaamatullisella kielellä voisi jopa puhua ”kilvoittelusta” eikä käännös suinkaan ole täysin väärässä paikassa sanan itsensä kannalta. Kokonaismerkitys tällaisesta käännöksestä kärsisi, sillä kristinuskonnollisen sanan konteksti on buddhalaisesta näkökulmasta harhaanjohtava. Buddhalaisessa opissa ei tunneta syntiä, vaikkakin pahat tai taitamattomat teot. Länsimaissa paljon koettu yleinen, ei asiayhteyteen liittyvä syyllisyyden tunne on myös vieras. Hurjasti yksinkertaistettuna buddhalaisuudessa perustaltaan aina hyvä ihminen saattaa tehdä pahaa, joka hänen tulee sitten puhdistaa voidakseen antaa perushyvyytensä jälleen loistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti