TAMMIKUU 08 MIELI MANAS

MIELI (suom.)
JI (yid) (tiib.)
MIND (engl.)
MANAS (sanskr.)

Yleisesti voidaan sanoa, että ji - mieli sana löytyy Tiibetin kielessä lähinnä teksteistä, mutta moninaisten murteiden välillä on eroja. On useita yhteyksiä, joissa kirjoitetussa kielessä kirjoitetaan yid, siis ji (mieli), mutta puhutussa kielessä käytetään sanaa sem (mieli). Manas on ji - mieli sanan sanskritin kielinen muoto. Sana tarkoittaa mieltä mahdollisimman laaja-alaisessa merkityksessä sisältäen kaikki mielen laadut ja funktiot, kuten muistaa, olla mieltä, haluta eli mieliä, myös se kuolematon mieli, joka syntyy uudelleen, henki, joka yhdessä ruumiissa lakkaa ja seuraavassa elää edelleen. Ajattelu, mielikuvitus, mielen lahjat, ns. "kuudes aisti" ja oivallus kuuluvat manas - mieli sanan ominaisuuksiin, mutta myös kyky tuntea (sentience), joka tuo mieli sanan lähemmäs laatuja, jotka kulttuurimme liittää sydämeen, mielestä erillisinä. Hinduismissa manas on myös sielu. Buddhalaisesta perspektiivistä tämä on harhaanjohtava ilmaisu. Buddhalaisuus ei tunne sielunvaellusta, vaan näkee uudelleensyntymän hienovaraisen mielen (siis sydän-mielen) syyn ja seurauksen lain alaisena ajautuvan seuraavaan syntymäänsä. Vain pitkälle harjoittaneet voivat kontrolloida tätä prosessia. Ji - mieli sana on käytössä monissa filosofisissa termeissä, joissa mieltä analysoidaan. Jidam (yid dam) tarkoittaa henkilökohtaisessa harjoituksessa visualisoitavaa jumalhahmoa, siis mielen sitojaa tai kesyttäjää (dam), dam tarkoittaa myös samayaa eli lupausta, johon liittyy luottamus ja uskollisuus harjoituksen antajaa kohtaan. Kysymys on siis mielen kesyttävästä lupauksesta.


MIELI, MIELEN JATKUMO (suom.)
GJY (rgyud) (tiib.)
MIND, MIND - STREAM, CONTINUUM (engl.)

Tässä yhteydessä tarkkailemme sanaa gjy (rgyud) tilanteissa, joissa se käännetään mieleksi. Sana tarkoittaa useassa yhteydessä myös tantraa harjoitettavana perimyslinjana. En silti laita sanskritin kielistä tantra sanaa otsikkoon, koska se olisi tavallaan harhaanjohtavaa. Tantra tarkoittaa jatkumoa, mutta sen merkitys kielessämme on monitahoinen, enkä käsittele asiaa tässä kirjoituksessa.

Mielen jatkumo, mielen virta, mielen, jonka luonto on tyhjyys, ajatusten, joiden luonto on tyhjyys, loputon virta, jonka luonto on tyhjyys. Virta, jossa ajatukset nousevat ja laskevat, syntyvät ja unohtuvat, synnyttävät loputtomasti uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme vaikuttaen suoraa kokemuksiimme syyn ja seurauksen virrassa.

Mielen jatkumo, joka syntyy aina uudelleen samsaran pyörteissä, palaten takaisin samojen tai vastakkaisten kokemusten luo syyn ja seurauksen lain mukaisesti. Mielen loputon ajassa eteenpäin soljuva uudelleensyntymä, joka voi harjoittaa meditaatiota, oivaltaa tyhjyysluontonsa, yhdistää oman virtansa perimyslinjan avartavaan virtaan ja vastaanottaa suurten oivallusten siunaukset. Mieli, joka jatkuvasti muuttuu ja elää, jonka virrassa voimistuvat ja heikkenevät taipumukset riippuvat valinnoistamme, mieli, jolla on taipumus totuttuun, mutta kyky täydelliseen vapauteen sillä se on vain monien osiensa kasauma, virta, olematon osa tätä unta, jota pidämme todellisuutena.
Nämä mielen jatkumoa vain rajallisesti kuvaavat sanat nousivat mieleni virtaan tästä termistä. Myöhemmin käsittelen vaikeammin kääntyviä termejä, joissa mielen todellista luontoa pyritään kuvaamaan.