Buddhalaisen terminologian sivut siirtyvät toistaiseksi tauolle, sillä hyvästä tahdostani huolimatta en millään ehdi kirjoittaa blogiin työn, opiskelun ja uuden, onnellisen perhetilanteen johdosta.
Toivon että tulevaisuudessa aika on kypsä rajat ylittävään foorumiin, jossa eri ryhmissä toimivat Tiibetin kielen tuntijat keskustelevat yhdessä erilaisista käännöstavoista.
Kiitos mielenkiinnostasi!
Erja
tiistai 1. huhtikuuta 2008
perjantai 21. joulukuuta 2007
TAMMIKUU 08 MIELI MANAS
MIELI (suom.)
JI (yid) (tiib.)
MIND (engl.)
MANAS (sanskr.)
Yleisesti voidaan sanoa, että ji - mieli sana löytyy Tiibetin kielessä lähinnä teksteistä, mutta moninaisten murteiden välillä on eroja. On useita yhteyksiä, joissa kirjoitetussa kielessä kirjoitetaan yid, siis ji (mieli), mutta puhutussa kielessä käytetään sanaa sem (mieli). Manas on ji - mieli sanan sanskritin kielinen muoto. Sana tarkoittaa mieltä mahdollisimman laaja-alaisessa merkityksessä sisältäen kaikki mielen laadut ja funktiot, kuten muistaa, olla mieltä, haluta eli mieliä, myös se kuolematon mieli, joka syntyy uudelleen, henki, joka yhdessä ruumiissa lakkaa ja seuraavassa elää edelleen. Ajattelu, mielikuvitus, mielen lahjat, ns. "kuudes aisti" ja oivallus kuuluvat manas - mieli sanan ominaisuuksiin, mutta myös kyky tuntea (sentience), joka tuo mieli sanan lähemmäs laatuja, jotka kulttuurimme liittää sydämeen, mielestä erillisinä. Hinduismissa manas on myös sielu. Buddhalaisesta perspektiivistä tämä on harhaanjohtava ilmaisu. Buddhalaisuus ei tunne sielunvaellusta, vaan näkee uudelleensyntymän hienovaraisen mielen (siis sydän-mielen) syyn ja seurauksen lain alaisena ajautuvan seuraavaan syntymäänsä. Vain pitkälle harjoittaneet voivat kontrolloida tätä prosessia. Ji - mieli sana on käytössä monissa filosofisissa termeissä, joissa mieltä analysoidaan. Jidam (yid dam) tarkoittaa henkilökohtaisessa harjoituksessa visualisoitavaa jumalhahmoa, siis mielen sitojaa tai kesyttäjää (dam), dam tarkoittaa myös samayaa eli lupausta, johon liittyy luottamus ja uskollisuus harjoituksen antajaa kohtaan. Kysymys on siis mielen kesyttävästä lupauksesta.
MIELI, MIELEN JATKUMO (suom.)
GJY (rgyud) (tiib.)
MIND, MIND - STREAM, CONTINUUM (engl.)
Tässä yhteydessä tarkkailemme sanaa gjy (rgyud) tilanteissa, joissa se käännetään mieleksi. Sana tarkoittaa useassa yhteydessä myös tantraa harjoitettavana perimyslinjana. En silti laita sanskritin kielistä tantra sanaa otsikkoon, koska se olisi tavallaan harhaanjohtavaa. Tantra tarkoittaa jatkumoa, mutta sen merkitys kielessämme on monitahoinen, enkä käsittele asiaa tässä kirjoituksessa.
Mielen jatkumo, mielen virta, mielen, jonka luonto on tyhjyys, ajatusten, joiden luonto on tyhjyys, loputon virta, jonka luonto on tyhjyys. Virta, jossa ajatukset nousevat ja laskevat, syntyvät ja unohtuvat, synnyttävät loputtomasti uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme vaikuttaen suoraa kokemuksiimme syyn ja seurauksen virrassa.
Mielen jatkumo, joka syntyy aina uudelleen samsaran pyörteissä, palaten takaisin samojen tai vastakkaisten kokemusten luo syyn ja seurauksen lain mukaisesti. Mielen loputon ajassa eteenpäin soljuva uudelleensyntymä, joka voi harjoittaa meditaatiota, oivaltaa tyhjyysluontonsa, yhdistää oman virtansa perimyslinjan avartavaan virtaan ja vastaanottaa suurten oivallusten siunaukset. Mieli, joka jatkuvasti muuttuu ja elää, jonka virrassa voimistuvat ja heikkenevät taipumukset riippuvat valinnoistamme, mieli, jolla on taipumus totuttuun, mutta kyky täydelliseen vapauteen sillä se on vain monien osiensa kasauma, virta, olematon osa tätä unta, jota pidämme todellisuutena.
Nämä mielen jatkumoa vain rajallisesti kuvaavat sanat nousivat mieleni virtaan tästä termistä. Myöhemmin käsittelen vaikeammin kääntyviä termejä, joissa mielen todellista luontoa pyritään kuvaamaan.
JI (yid) (tiib.)
MIND (engl.)
MANAS (sanskr.)
Yleisesti voidaan sanoa, että ji - mieli sana löytyy Tiibetin kielessä lähinnä teksteistä, mutta moninaisten murteiden välillä on eroja. On useita yhteyksiä, joissa kirjoitetussa kielessä kirjoitetaan yid, siis ji (mieli), mutta puhutussa kielessä käytetään sanaa sem (mieli). Manas on ji - mieli sanan sanskritin kielinen muoto. Sana tarkoittaa mieltä mahdollisimman laaja-alaisessa merkityksessä sisältäen kaikki mielen laadut ja funktiot, kuten muistaa, olla mieltä, haluta eli mieliä, myös se kuolematon mieli, joka syntyy uudelleen, henki, joka yhdessä ruumiissa lakkaa ja seuraavassa elää edelleen. Ajattelu, mielikuvitus, mielen lahjat, ns. "kuudes aisti" ja oivallus kuuluvat manas - mieli sanan ominaisuuksiin, mutta myös kyky tuntea (sentience), joka tuo mieli sanan lähemmäs laatuja, jotka kulttuurimme liittää sydämeen, mielestä erillisinä. Hinduismissa manas on myös sielu. Buddhalaisesta perspektiivistä tämä on harhaanjohtava ilmaisu. Buddhalaisuus ei tunne sielunvaellusta, vaan näkee uudelleensyntymän hienovaraisen mielen (siis sydän-mielen) syyn ja seurauksen lain alaisena ajautuvan seuraavaan syntymäänsä. Vain pitkälle harjoittaneet voivat kontrolloida tätä prosessia. Ji - mieli sana on käytössä monissa filosofisissa termeissä, joissa mieltä analysoidaan. Jidam (yid dam) tarkoittaa henkilökohtaisessa harjoituksessa visualisoitavaa jumalhahmoa, siis mielen sitojaa tai kesyttäjää (dam), dam tarkoittaa myös samayaa eli lupausta, johon liittyy luottamus ja uskollisuus harjoituksen antajaa kohtaan. Kysymys on siis mielen kesyttävästä lupauksesta.
MIELI, MIELEN JATKUMO (suom.)
GJY (rgyud) (tiib.)
MIND, MIND - STREAM, CONTINUUM (engl.)
Tässä yhteydessä tarkkailemme sanaa gjy (rgyud) tilanteissa, joissa se käännetään mieleksi. Sana tarkoittaa useassa yhteydessä myös tantraa harjoitettavana perimyslinjana. En silti laita sanskritin kielistä tantra sanaa otsikkoon, koska se olisi tavallaan harhaanjohtavaa. Tantra tarkoittaa jatkumoa, mutta sen merkitys kielessämme on monitahoinen, enkä käsittele asiaa tässä kirjoituksessa.
Mielen jatkumo, mielen virta, mielen, jonka luonto on tyhjyys, ajatusten, joiden luonto on tyhjyys, loputon virta, jonka luonto on tyhjyys. Virta, jossa ajatukset nousevat ja laskevat, syntyvät ja unohtuvat, synnyttävät loputtomasti uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme vaikuttaen suoraa kokemuksiimme syyn ja seurauksen virrassa.
Mielen jatkumo, joka syntyy aina uudelleen samsaran pyörteissä, palaten takaisin samojen tai vastakkaisten kokemusten luo syyn ja seurauksen lain mukaisesti. Mielen loputon ajassa eteenpäin soljuva uudelleensyntymä, joka voi harjoittaa meditaatiota, oivaltaa tyhjyysluontonsa, yhdistää oman virtansa perimyslinjan avartavaan virtaan ja vastaanottaa suurten oivallusten siunaukset. Mieli, joka jatkuvasti muuttuu ja elää, jonka virrassa voimistuvat ja heikkenevät taipumukset riippuvat valinnoistamme, mieli, jolla on taipumus totuttuun, mutta kyky täydelliseen vapauteen sillä se on vain monien osiensa kasauma, virta, olematon osa tätä unta, jota pidämme todellisuutena.
Nämä mielen jatkumoa vain rajallisesti kuvaavat sanat nousivat mieleni virtaan tästä termistä. Myöhemmin käsittelen vaikeammin kääntyviä termejä, joissa mielen todellista luontoa pyritään kuvaamaan.
sunnuntai 9. joulukuuta 2007
Joulukuu 2007 MIELI (SEM, CITTA, LO)
MIELI (suom.)
MIND (engl.)
SEM (sems) (tiib.)
CITTA (sanskr.)
MIELI (suom.)
LO (blo) (tiib.)
Aloitan Tiibetin kielisten mieli sanojen käsittelyn. Mieli sanalle on monta vastinetta tiibetiksi, käsittelen niitä seuraavat kolmisen kuukautta. Koetan jollain tavalla kuvata eri sanojen luonnetta ja käyttöyhteyksiä.
SEM (sems)
Sem on kenties yleisin termi mielelle, erityisesti puhekielessä yleisimmin käytetty mieli sana. Sana ajatella johtuu samasta juuresta kun tämä mieli sana. Sem on siis "mieli - ajatusten säiliö" tai "mieli -ajatteleva (prinsiippi)". Sanskritin sana citta tarkoittaa ajattelun lisäksi näkemistä, englanniksi lausahdus " I see" eli vapaasti suomeksi käännettynä: "ahaa, oivallan, ymmärsin", kuvaa hyvin citta sanan luonnetta. Tässä mieli sanassa on läsnä havainnointi, näkeminen, ajattelu suorana kokemuksena, ehkä sanoisin tätä mieli sanaa muista erottaakseni havainnoivaksi mieleksi.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, viittaa sama sana myös sydämeen. Tiibetiläinen mieli asuu sydämessä, sydän on paikka jonne tiibetiläinen osoittaa mielestä (sems) puhuessaan. Tämä antaa erilaisen perspektiivin yllä olevalle keskustelulle näkemisestä, sydämellä näkeminen sisältyy tämän sanan luontoon. Se ymmärtääkseni ei mahdu olemassa oleviin länsimaisiin määritelmiin, vaan joudumme luomaan uusia ja katsomaan asiaa laajemmasta perspektiivistä. Monissa rukouksissa esiintyvä "sentient beings" suomeksi käännetty mm. tuntevat olennot tai kaikki elävät olennot, sisältää myös tämän sem - sanan; "sem chen" (sems can), mielen omaava olisi sen suora käännös, sanskritiksi se on sattva, siis olento.
LO (blo)
Sana lo tarkoittaa myös mieltä. Se löytyy mm. sanoista rohkea ja nimestä Lodrö. Rohkea muodostuu mieli sanan lo kanssa tavusta joka viittaa sisäiseen. Rohkeus nousee sisuksista. Lodrö-nimi (blo gros) voitaisiin kääntää fiksuksi. Se viittaa älykkyyteen, mielen voimaan, siinä on jotain hyvin nopeaa ja terävää, liikkuva ja kirkas mieli, joka oivaltaa nopeasti totuuden. Se leikkaa salaman nopeasti. Jälleen sanan merkitys ei jää puhtaan älyllisyyden puolelle, vaan sisältää viisautta, johon kirkas oivallus johtaa. Tämänkin sanan merkityksessä on mukana sydämen viisautta, joka pehmentää sen merkitystä mahdollisesti kylmän älykkyyden piiristä valaistuvan, joustavan mielen kuvaksi.
Sanskritin mati tarkoittaa oikeaa tietoa, se vastaa termiä lodrö. En valitettavasti tiedä mikä sanskritiksi on lähinnä pelkkää lo - mieli sanaa. Ulkoa oppimisessa käytetään tätä samaa mieli sanaa, hauskaa on että se on englanniksi " learn by heart", joka muistuttaa mielen ja sydämen yhteisyydestä. "Oppia ulkoa" on tiibetiksi "kerätä mieleensä", "ottaa mieleensä", melkein kuin suomalainen "painaa mieleensä".
Eräs paksu ja tärkeä keskitie-koulukunnan teksti, joka käsittelee mielen elementit ja toiminnot on nimentään: "Lo" (blo) mieli. Kutsutaan tätä mieltä artikkelissa tarvittavan erottelun vuoksi viisaaksi mieleksi.
MIND (engl.)
SEM (sems) (tiib.)
CITTA (sanskr.)
MIELI (suom.)
LO (blo) (tiib.)
Aloitan Tiibetin kielisten mieli sanojen käsittelyn. Mieli sanalle on monta vastinetta tiibetiksi, käsittelen niitä seuraavat kolmisen kuukautta. Koetan jollain tavalla kuvata eri sanojen luonnetta ja käyttöyhteyksiä.
SEM (sems)
Sem on kenties yleisin termi mielelle, erityisesti puhekielessä yleisimmin käytetty mieli sana. Sana ajatella johtuu samasta juuresta kun tämä mieli sana. Sem on siis "mieli - ajatusten säiliö" tai "mieli -ajatteleva (prinsiippi)". Sanskritin sana citta tarkoittaa ajattelun lisäksi näkemistä, englanniksi lausahdus " I see" eli vapaasti suomeksi käännettynä: "ahaa, oivallan, ymmärsin", kuvaa hyvin citta sanan luonnetta. Tässä mieli sanassa on läsnä havainnointi, näkeminen, ajattelu suorana kokemuksena, ehkä sanoisin tätä mieli sanaa muista erottaakseni havainnoivaksi mieleksi.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, viittaa sama sana myös sydämeen. Tiibetiläinen mieli asuu sydämessä, sydän on paikka jonne tiibetiläinen osoittaa mielestä (sems) puhuessaan. Tämä antaa erilaisen perspektiivin yllä olevalle keskustelulle näkemisestä, sydämellä näkeminen sisältyy tämän sanan luontoon. Se ymmärtääkseni ei mahdu olemassa oleviin länsimaisiin määritelmiin, vaan joudumme luomaan uusia ja katsomaan asiaa laajemmasta perspektiivistä. Monissa rukouksissa esiintyvä "sentient beings" suomeksi käännetty mm. tuntevat olennot tai kaikki elävät olennot, sisältää myös tämän sem - sanan; "sem chen" (sems can), mielen omaava olisi sen suora käännös, sanskritiksi se on sattva, siis olento.
LO (blo)
Sana lo tarkoittaa myös mieltä. Se löytyy mm. sanoista rohkea ja nimestä Lodrö. Rohkea muodostuu mieli sanan lo kanssa tavusta joka viittaa sisäiseen. Rohkeus nousee sisuksista. Lodrö-nimi (blo gros) voitaisiin kääntää fiksuksi. Se viittaa älykkyyteen, mielen voimaan, siinä on jotain hyvin nopeaa ja terävää, liikkuva ja kirkas mieli, joka oivaltaa nopeasti totuuden. Se leikkaa salaman nopeasti. Jälleen sanan merkitys ei jää puhtaan älyllisyyden puolelle, vaan sisältää viisautta, johon kirkas oivallus johtaa. Tämänkin sanan merkityksessä on mukana sydämen viisautta, joka pehmentää sen merkitystä mahdollisesti kylmän älykkyyden piiristä valaistuvan, joustavan mielen kuvaksi.
Sanskritin mati tarkoittaa oikeaa tietoa, se vastaa termiä lodrö. En valitettavasti tiedä mikä sanskritiksi on lähinnä pelkkää lo - mieli sanaa. Ulkoa oppimisessa käytetään tätä samaa mieli sanaa, hauskaa on että se on englanniksi " learn by heart", joka muistuttaa mielen ja sydämen yhteisyydestä. "Oppia ulkoa" on tiibetiksi "kerätä mieleensä", "ottaa mieleensä", melkein kuin suomalainen "painaa mieleensä".
Eräs paksu ja tärkeä keskitie-koulukunnan teksti, joka käsittelee mielen elementit ja toiminnot on nimentään: "Lo" (blo) mieli. Kutsutaan tätä mieltä artikkelissa tarvittavan erottelun vuoksi viisaaksi mieleksi.
torstai 22. marraskuuta 2007
MARRASKUU 07 opettaja
Tiib: dge ba'i bshes gnyen
Suom: opettaja, henkinen opas, henkinen ystävä
Engl: spiritual friend, spiritual teacher, spiritual guide, master teaching the virtuous path
Sanskr: kalyanamitra
Koska opettajuuden merkitystä on hyvä miettiä lisää, mainitsen vielä tiibetiläisen termin "gewee shenjen" (dge ba'i bshes gnyen). Sen lyhenne on käytössä tiibetiläisen luostarilaitoksen tohtorin arvosanassa "geshe". Gesheksi opiskellaan vuosia eivätkä kaikki opintonsa suorittaneet koskaan onnistu väittelemään itseään gesheksi asti. He saattavat ottaa osaa loppututkintoon verrattavaan väittelyyn useita vuosia valmistumatta. Tämä takaa huomattavan korkeatasoisia geshejä.
Termi "gewee shenjen" tarkasti käännettynä tarkoittaa hyveen tuntijaa. Se on oivallisesti käännetty henkisenä ystävänä englanniksi. Se kuvastaa sanan merkitystä hyvin. Siis kanssamatkaaja, jolla on enemmän ymmärrystä hyvyydestä, hyveellisyydestä kuin oppilaallaan. Siksi hän on opettaja ja kenties samalla oppilaan luotettavin ystävä, koska hän ohjaa oppilasta vain hyveitä kohti, ajamatta omia etujaan.
Sellaisia laatuja henkisessä opettajassa tulee olla. Siksi vanhat tekstit sanovat, että on hyvä tarkkailla opettajaa kymmenisen vuotta ennen kuin ottaa hänet tantriseksi mestarikseen. Tämän turvallisen lähestymistavan vastakohtana on opettajan välitön tunnistaminen. En kuitenkaan osaa suositella sitä länsimaiselle henkilölle. Jos koko oma henkinen polku perustuu tällaiseen hetkittäiseen "ahaa" kokemukseen, epäilykset valittua opettajaa kohtaan saattavat herätä vuosien saatossa. Tämä taasen saattaa aiheuttaa hämmennystä valittua polkua ja valittuja harjoituksia kohtaan. On parempi tutustua opetuksiin ja opettajiin rauhassa kuunnellen ovatko ne itseä varten.
Esimmäinen sana "gewee" on genetiivi muoto sanasta "gewa" eli hyve. Shenjen on asiantuntija. "shepa" on tietää, osata njen on pääte joka tarkoittaa tekevää henkilöä
Suom: opettaja, henkinen opas, henkinen ystävä
Engl: spiritual friend, spiritual teacher, spiritual guide, master teaching the virtuous path
Sanskr: kalyanamitra
Koska opettajuuden merkitystä on hyvä miettiä lisää, mainitsen vielä tiibetiläisen termin "gewee shenjen" (dge ba'i bshes gnyen). Sen lyhenne on käytössä tiibetiläisen luostarilaitoksen tohtorin arvosanassa "geshe". Gesheksi opiskellaan vuosia eivätkä kaikki opintonsa suorittaneet koskaan onnistu väittelemään itseään gesheksi asti. He saattavat ottaa osaa loppututkintoon verrattavaan väittelyyn useita vuosia valmistumatta. Tämä takaa huomattavan korkeatasoisia geshejä.
Termi "gewee shenjen" tarkasti käännettynä tarkoittaa hyveen tuntijaa. Se on oivallisesti käännetty henkisenä ystävänä englanniksi. Se kuvastaa sanan merkitystä hyvin. Siis kanssamatkaaja, jolla on enemmän ymmärrystä hyvyydestä, hyveellisyydestä kuin oppilaallaan. Siksi hän on opettaja ja kenties samalla oppilaan luotettavin ystävä, koska hän ohjaa oppilasta vain hyveitä kohti, ajamatta omia etujaan.
Sellaisia laatuja henkisessä opettajassa tulee olla. Siksi vanhat tekstit sanovat, että on hyvä tarkkailla opettajaa kymmenisen vuotta ennen kuin ottaa hänet tantriseksi mestarikseen. Tämän turvallisen lähestymistavan vastakohtana on opettajan välitön tunnistaminen. En kuitenkaan osaa suositella sitä länsimaiselle henkilölle. Jos koko oma henkinen polku perustuu tällaiseen hetkittäiseen "ahaa" kokemukseen, epäilykset valittua opettajaa kohtaan saattavat herätä vuosien saatossa. Tämä taasen saattaa aiheuttaa hämmennystä valittua polkua ja valittuja harjoituksia kohtaan. On parempi tutustua opetuksiin ja opettajiin rauhassa kuunnellen ovatko ne itseä varten.
Esimmäinen sana "gewee" on genetiivi muoto sanasta "gewa" eli hyve. Shenjen on asiantuntija. "shepa" on tietää, osata njen on pääte joka tarkoittaa tekevää henkilöä
LOKAKUU 07 GURU
Tiib: bla ma
Suom: mestari, guru, opettaja
Enlg: master, guru, teacher
Sanskr: guru
Päätin ottaa kuukauden termiksi gurun, opettajan, ihan jo sen vuoksi, että henkilökohtaisen ja toki siis rajallisen näkemykseni mukaan, tämä on Suomessa yksi väärinymmärretyimpiä tekijöitä henkisellä polulla.
Tarkastelen ensin Tiibetin kielistä sanaa "lama" bla ma, (ensimmäinen tavu on korkea sointuinen, joten sana ei vastaa Suomen kielen elintasoon liittyvää lama-sanaa). "La" tarkoittaa korkeaa, korkeinta, ensiluokkaista, ylintä mahdollista sarallaan. "Ma" pääte on negaatio; ei (ole) korkeampaa. Ma on toki myös feminiini pääte, joka osoittaa kyseessä olevan henkilön, samalla tavoin kuin Suomen kielessä on neutri -ja -jä -loppu erilaisissa tehtävänimikkeissä (esim. soittaja, maanviljelijä), tiibetiksi on olemassa maskuliini ja feminiini muoto -ma sekä -pa.
Joissain piireissä on käyty kiivastakin keskustelua siitä onko kyseessä negaatio vaiko feminiinistä prinsiippiä kuvaava ilmaisu. Ilokseni koetan tässä kääntää sanan "lama" suomeksi molemmin tavoin; voisin ehkä sanoa "ylittämätön" ja "korkeatar".
Historiallisena kuriositeettina kerrottakoon, että tavulla "la" (bla) on ollut Tiibetin kielessä tärkeä asema jo ennen buddhalaisuuden saapumista Tiibetiin. Bön uskonnossa "la" on sielu tai elinvoima, puhutaan myös sielun palauttamisesta hyvin samalla tavalla kuin suomalaisessa shamanismissa. Sanan merkitys tiibetiläisten parissa on selvästi muuttunut ja buddhalaistunut vuosisatojen saatossa.
Tiibetin kielessä käytetään myös sanskritin sanaa guru (gu ru). Sana on levinnyt useisiin kieliin, myös englannin ja suomen kieleen. Se lienee sana, joka herättää henkisestä harjoituksesta puhuttaessa eniten väärinkäsityksiä ja negatiivisia assosiaatiota meillä Suomessa. Saattaa joskus käydä niinkin etteivät gurun oppilaat ole ymmärtäneet asiaa sen syvällisemmin kuin asian vastustajatkaan. Tämä on erilaisten kulttuurien kohdatessa luonnollista.
Guru -sana merkitsee painavaa, raskasta, niin suurta, että alkaa olla gravitaatiovoimaa, siis jotakin mikä on niin mahtavaa, mitä on niin paljon, että sen sulatteluun menee pitkä aika. Tämä on oivallinen tapa kuvata henkistä mestaria, Kalifornian slangiin onkin tästä pesiytynyt termi "heavies" siis "ne painavat" opettajat.
Mestari on henkilö, joka opettaa niin laajaa kokonaisuutta, että oppilas voi toisinaan kokea sen haastavaksi ja jopa raskaaksi.
Seuraavassa kuussa avaan samaa teemaa toisen opettaja termin kautta.
Suom: mestari, guru, opettaja
Enlg: master, guru, teacher
Sanskr: guru
Päätin ottaa kuukauden termiksi gurun, opettajan, ihan jo sen vuoksi, että henkilökohtaisen ja toki siis rajallisen näkemykseni mukaan, tämä on Suomessa yksi väärinymmärretyimpiä tekijöitä henkisellä polulla.
Tarkastelen ensin Tiibetin kielistä sanaa "lama" bla ma, (ensimmäinen tavu on korkea sointuinen, joten sana ei vastaa Suomen kielen elintasoon liittyvää lama-sanaa). "La" tarkoittaa korkeaa, korkeinta, ensiluokkaista, ylintä mahdollista sarallaan. "Ma" pääte on negaatio; ei (ole) korkeampaa. Ma on toki myös feminiini pääte, joka osoittaa kyseessä olevan henkilön, samalla tavoin kuin Suomen kielessä on neutri -ja -jä -loppu erilaisissa tehtävänimikkeissä (esim. soittaja, maanviljelijä), tiibetiksi on olemassa maskuliini ja feminiini muoto -ma sekä -pa.
Joissain piireissä on käyty kiivastakin keskustelua siitä onko kyseessä negaatio vaiko feminiinistä prinsiippiä kuvaava ilmaisu. Ilokseni koetan tässä kääntää sanan "lama" suomeksi molemmin tavoin; voisin ehkä sanoa "ylittämätön" ja "korkeatar".
Historiallisena kuriositeettina kerrottakoon, että tavulla "la" (bla) on ollut Tiibetin kielessä tärkeä asema jo ennen buddhalaisuuden saapumista Tiibetiin. Bön uskonnossa "la" on sielu tai elinvoima, puhutaan myös sielun palauttamisesta hyvin samalla tavalla kuin suomalaisessa shamanismissa. Sanan merkitys tiibetiläisten parissa on selvästi muuttunut ja buddhalaistunut vuosisatojen saatossa.
Tiibetin kielessä käytetään myös sanskritin sanaa guru (gu ru). Sana on levinnyt useisiin kieliin, myös englannin ja suomen kieleen. Se lienee sana, joka herättää henkisestä harjoituksesta puhuttaessa eniten väärinkäsityksiä ja negatiivisia assosiaatiota meillä Suomessa. Saattaa joskus käydä niinkin etteivät gurun oppilaat ole ymmärtäneet asiaa sen syvällisemmin kuin asian vastustajatkaan. Tämä on erilaisten kulttuurien kohdatessa luonnollista.
Guru -sana merkitsee painavaa, raskasta, niin suurta, että alkaa olla gravitaatiovoimaa, siis jotakin mikä on niin mahtavaa, mitä on niin paljon, että sen sulatteluun menee pitkä aika. Tämä on oivallinen tapa kuvata henkistä mestaria, Kalifornian slangiin onkin tästä pesiytynyt termi "heavies" siis "ne painavat" opettajat.
Mestari on henkilö, joka opettaa niin laajaa kokonaisuutta, että oppilas voi toisinaan kokea sen haastavaksi ja jopa raskaaksi.
Seuraavassa kuussa avaan samaa teemaa toisen opettaja termin kautta.
SYYSKUU 07 järkkymätön itsekunnioitus / vajra pride
Tiib: lha'i nga rgyel
Suom: järkkymätön itsekunnioitus, vajra ylpeys
engl: vajra pride
Tämän kuukauden terminä on erityisesti Tiibetin buddhalaisuuden tantrisissa opetuksissa esiin tuleva tietoisuudentila, niin sanottu vajra ylpeys.
Tämä termi on varsinainen kaksiteräinen miekka. Buddhalainen polku korostaa nöyryyttä ja toisaalta harjoittaessamme ns. nopeaa timanttipolkua käytämme harjoitusta jossa visualisoimme itsemme jumaluudeksi ylittääksemme egomme rajoitukset. Tiibetin kielinen sana tarkoittaakin nimenomaan jumaluuden ylpeyttä. Lha on jumaluus, jumalhahmo, 'i on genetiivi, nga rgyel tarkoittaa ylpeyttä, ylpeys-sanalla itsekseen on negatiivinen merkitys, kuten Suomen kielessäkin. Tiibetiläiset luokittelevat ylpeyden kuuteen tai seitsemään toinen toistaan epäterveempään mielentilaan.
Mielenkiintoista on vielä tarkkailla sanan ylpeys "nga gjel" muodostumista. Nga tarkoittaa minä, rgyel on kuningas tai voittaja tai voittaa. Sanan tantrinen merkitys ilmenee hauskasti jo alkuperäisen sanan muodostuksessa Tiibetin kielessä, toisaalta se voidaan ymmärtää "minä olen kuningas" - asenteena, toisaalta esoteerisemmin "itsensä voittanut". Tässä tullaan tantrisessa meditaatiossa ilmenevään asenteeseen, josta järkkymätön itsekunnioitus nousee.
Jotta kyseinen meditaatioharjoitus lainkaan olisi mahdollista, tulisi harjoittajan olla oivaltanut olemisen tyhjyysluonto eli saavuttanut tila, jossa itsetakertumista ei ole. Silloin vasta voidaan puhua todellisesta vajra ylpeydestä, joka on kaikissa tilanteissa järkkymätöntä itseluottamusta, oikeammin luottamusta buddhaluontoon kuin omaan rajalliseen egoonsa. Kun tantrinen mestari valmistautuu vihkimykseen, hän siirtyy tähän tietoisuudentilaan valiten jumalhahmoksi sen hahmon, jonka vihkimyksen antaa.
Tämä asia on suhteellisen helppo ymmärtää älyllisesti, todelliseen oivallukseen johtava polku on kapea ja täynnä tiibetiläisten listaamia hienovaraisen ylpeyden eli tässä yhteydessä itsetakertumisen muotoja, joista vain yhtenä osuvana esimerkkinä mainitsen älyllisen tiedon aiheuttaman ylpeyden.
Suom: järkkymätön itsekunnioitus, vajra ylpeys
engl: vajra pride
Tämän kuukauden terminä on erityisesti Tiibetin buddhalaisuuden tantrisissa opetuksissa esiin tuleva tietoisuudentila, niin sanottu vajra ylpeys.
Tämä termi on varsinainen kaksiteräinen miekka. Buddhalainen polku korostaa nöyryyttä ja toisaalta harjoittaessamme ns. nopeaa timanttipolkua käytämme harjoitusta jossa visualisoimme itsemme jumaluudeksi ylittääksemme egomme rajoitukset. Tiibetin kielinen sana tarkoittaakin nimenomaan jumaluuden ylpeyttä. Lha on jumaluus, jumalhahmo, 'i on genetiivi, nga rgyel tarkoittaa ylpeyttä, ylpeys-sanalla itsekseen on negatiivinen merkitys, kuten Suomen kielessäkin. Tiibetiläiset luokittelevat ylpeyden kuuteen tai seitsemään toinen toistaan epäterveempään mielentilaan.
Mielenkiintoista on vielä tarkkailla sanan ylpeys "nga gjel" muodostumista. Nga tarkoittaa minä, rgyel on kuningas tai voittaja tai voittaa. Sanan tantrinen merkitys ilmenee hauskasti jo alkuperäisen sanan muodostuksessa Tiibetin kielessä, toisaalta se voidaan ymmärtää "minä olen kuningas" - asenteena, toisaalta esoteerisemmin "itsensä voittanut". Tässä tullaan tantrisessa meditaatiossa ilmenevään asenteeseen, josta järkkymätön itsekunnioitus nousee.
Jotta kyseinen meditaatioharjoitus lainkaan olisi mahdollista, tulisi harjoittajan olla oivaltanut olemisen tyhjyysluonto eli saavuttanut tila, jossa itsetakertumista ei ole. Silloin vasta voidaan puhua todellisesta vajra ylpeydestä, joka on kaikissa tilanteissa järkkymätöntä itseluottamusta, oikeammin luottamusta buddhaluontoon kuin omaan rajalliseen egoonsa. Kun tantrinen mestari valmistautuu vihkimykseen, hän siirtyy tähän tietoisuudentilaan valiten jumalhahmoksi sen hahmon, jonka vihkimyksen antaa.
Tämä asia on suhteellisen helppo ymmärtää älyllisesti, todelliseen oivallukseen johtava polku on kapea ja täynnä tiibetiläisten listaamia hienovaraisen ylpeyden eli tässä yhteydessä itsetakertumisen muotoja, joista vain yhtenä osuvana esimerkkinä mainitsen älyllisen tiedon aiheuttaman ylpeyden.
keskiviikko 21. marraskuuta 2007
ELOKUU 07 toiminnan kolme painopistettä, three spheres
yhteyden kolme ulottuvuutta, toiminnan kolme painopistettä, kolme piiriä (suom.)
three spheres (engl.)
Khor sum (khor gsum) (tiib.)
Kolme piiriä olisi suorin suomennos Tiibetin kielen khor sum (khor gsum) termistä, muttei kenties selkein. Khor on piiri tahi ympyrä ja sum tarkoittaa kolmea. Tarkoitetaan kolmea tekijää, jotka ovat läsnä tapahtumassa. Esimerkiksi antaja, vaate ja vaatteen saaja, kukin on yksi kolmesta tekijästä.
Tämä on tärkeä opetus anteliaisuuden täydellisyyteen pyrittäessä. Toiminnan kolmen painopisteen puhtaus, tiibetiksi; khor sum gi takpa (khor gsum gis dag pa) saavutetaan oivaltamalla kunkin tyhjyysluonto. Näin antaminen on puhdasta, kun mieli ei ole takertunut annettavaan asiaan tai tavaraan, vastaanottajan reaktioon tai ajatukseen antajan suurenmoisuudesta.
Kolmitahoisuus voidaan jaotella myös tekijään(subjekti), vastaanottajaan(objekti) ja tekoon itseensä, jolloin kolmen välinen abstrakti yhteys korostuu. Pyrkimys on yhä puhtauden saavuttamiseen tyhjyyden oivalluksen kautta. Kolminaisuus voidaan kuvata myös subjektina (siis minä) objektina (siis se toinen) ja niiden välisenä yhteisriippuvuuden kenttänä. Tämä aspekti voidaan ilmaista selkeästi suomeksi puhumalla yhteyden kolmesta ulottuvuudesta tai yhteyden kolmesta kentästä tai painopisteestä.
Kolmea yhteyden ulottuvuutta eli painopistettä tai aspektia meditoimalla saavutetaan takertumaton mielen tila, joka oivaltaa kolmiyhteyden tosiluonnon ja mahdollistaa puhtaan toiminnan. Tässä yhteydessä puhtaus tarkoittaa tyhjyysluonnon oivallusta, sitä ettei teosta jää jäljelle karmaa tuottavia seurauksia, vain rajattomasti positiivista energiaa, jota buddhalaisuudessa kutsumme hyveiden kartuttamiseksi.
On vielä huomioitava että hyveiksi kutsutaan myös sellaisia positiivisia tekoja, joista jää ns. positiivisia seurauksia. Ei siis ole pakko olla oivaltanut tyhjyyttä, vaikka yllä sitä korostetaan, voidakseen toteuttaa hyveitä. Tässä yhteydessä epäpuhtaiksi määriteltyjen tekojen (=syy) seuraukset johtavat myös vapautukseen, jos se on teon motivaatio. Erona on että ns. epäpuhtaat hyvät teot ovat yhä kaksijakoisen maailman kokemuksia eli samsaarisia kokemuksia, joissa mieli on takertunut johonkin tai kaikkiin kolmesta painopisteestä eikä näin ollen toteuta koko potentiaaliaan. Tästä syystä puhutaan puhtaan, siis oivaltaneen teon rajattomasta positiivisesta energiasta ja toisaalta ns. epäpuhtaan teon (rajallinen oivallus) rajallisesta hyveen kartuttamisesta.
three spheres (engl.)
Khor sum (khor gsum) (tiib.)
Kolme piiriä olisi suorin suomennos Tiibetin kielen khor sum (khor gsum) termistä, muttei kenties selkein. Khor on piiri tahi ympyrä ja sum tarkoittaa kolmea. Tarkoitetaan kolmea tekijää, jotka ovat läsnä tapahtumassa. Esimerkiksi antaja, vaate ja vaatteen saaja, kukin on yksi kolmesta tekijästä.
Tämä on tärkeä opetus anteliaisuuden täydellisyyteen pyrittäessä. Toiminnan kolmen painopisteen puhtaus, tiibetiksi; khor sum gi takpa (khor gsum gis dag pa) saavutetaan oivaltamalla kunkin tyhjyysluonto. Näin antaminen on puhdasta, kun mieli ei ole takertunut annettavaan asiaan tai tavaraan, vastaanottajan reaktioon tai ajatukseen antajan suurenmoisuudesta.
Kolmitahoisuus voidaan jaotella myös tekijään(subjekti), vastaanottajaan(objekti) ja tekoon itseensä, jolloin kolmen välinen abstrakti yhteys korostuu. Pyrkimys on yhä puhtauden saavuttamiseen tyhjyyden oivalluksen kautta. Kolminaisuus voidaan kuvata myös subjektina (siis minä) objektina (siis se toinen) ja niiden välisenä yhteisriippuvuuden kenttänä. Tämä aspekti voidaan ilmaista selkeästi suomeksi puhumalla yhteyden kolmesta ulottuvuudesta tai yhteyden kolmesta kentästä tai painopisteestä.
Kolmea yhteyden ulottuvuutta eli painopistettä tai aspektia meditoimalla saavutetaan takertumaton mielen tila, joka oivaltaa kolmiyhteyden tosiluonnon ja mahdollistaa puhtaan toiminnan. Tässä yhteydessä puhtaus tarkoittaa tyhjyysluonnon oivallusta, sitä ettei teosta jää jäljelle karmaa tuottavia seurauksia, vain rajattomasti positiivista energiaa, jota buddhalaisuudessa kutsumme hyveiden kartuttamiseksi.
On vielä huomioitava että hyveiksi kutsutaan myös sellaisia positiivisia tekoja, joista jää ns. positiivisia seurauksia. Ei siis ole pakko olla oivaltanut tyhjyyttä, vaikka yllä sitä korostetaan, voidakseen toteuttaa hyveitä. Tässä yhteydessä epäpuhtaiksi määriteltyjen tekojen (=syy) seuraukset johtavat myös vapautukseen, jos se on teon motivaatio. Erona on että ns. epäpuhtaat hyvät teot ovat yhä kaksijakoisen maailman kokemuksia eli samsaarisia kokemuksia, joissa mieli on takertunut johonkin tai kaikkiin kolmesta painopisteestä eikä näin ollen toteuta koko potentiaaliaan. Tästä syystä puhutaan puhtaan, siis oivaltaneen teon rajattomasta positiivisesta energiasta ja toisaalta ns. epäpuhtaan teon (rajallinen oivallus) rajallisesta hyveen kartuttamisesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
