MIELI (suom.)
JI (yid) (tiib.)
MIND (engl.)
MANAS (sanskr.)
Yleisesti voidaan sanoa, että ji - mieli sana löytyy Tiibetin kielessä lähinnä teksteistä, mutta moninaisten murteiden välillä on eroja. On useita yhteyksiä, joissa kirjoitetussa kielessä kirjoitetaan yid, siis ji (mieli), mutta puhutussa kielessä käytetään sanaa sem (mieli). Manas on ji - mieli sanan sanskritin kielinen muoto. Sana tarkoittaa mieltä mahdollisimman laaja-alaisessa merkityksessä sisältäen kaikki mielen laadut ja funktiot, kuten muistaa, olla mieltä, haluta eli mieliä, myös se kuolematon mieli, joka syntyy uudelleen, henki, joka yhdessä ruumiissa lakkaa ja seuraavassa elää edelleen. Ajattelu, mielikuvitus, mielen lahjat, ns. "kuudes aisti" ja oivallus kuuluvat manas - mieli sanan ominaisuuksiin, mutta myös kyky tuntea (sentience), joka tuo mieli sanan lähemmäs laatuja, jotka kulttuurimme liittää sydämeen, mielestä erillisinä. Hinduismissa manas on myös sielu. Buddhalaisesta perspektiivistä tämä on harhaanjohtava ilmaisu. Buddhalaisuus ei tunne sielunvaellusta, vaan näkee uudelleensyntymän hienovaraisen mielen (siis sydän-mielen) syyn ja seurauksen lain alaisena ajautuvan seuraavaan syntymäänsä. Vain pitkälle harjoittaneet voivat kontrolloida tätä prosessia. Ji - mieli sana on käytössä monissa filosofisissa termeissä, joissa mieltä analysoidaan. Jidam (yid dam) tarkoittaa henkilökohtaisessa harjoituksessa visualisoitavaa jumalhahmoa, siis mielen sitojaa tai kesyttäjää (dam), dam tarkoittaa myös samayaa eli lupausta, johon liittyy luottamus ja uskollisuus harjoituksen antajaa kohtaan. Kysymys on siis mielen kesyttävästä lupauksesta.
MIELI, MIELEN JATKUMO (suom.)
GJY (rgyud) (tiib.)
MIND, MIND - STREAM, CONTINUUM (engl.)
Tässä yhteydessä tarkkailemme sanaa gjy (rgyud) tilanteissa, joissa se käännetään mieleksi. Sana tarkoittaa useassa yhteydessä myös tantraa harjoitettavana perimyslinjana. En silti laita sanskritin kielistä tantra sanaa otsikkoon, koska se olisi tavallaan harhaanjohtavaa. Tantra tarkoittaa jatkumoa, mutta sen merkitys kielessämme on monitahoinen, enkä käsittele asiaa tässä kirjoituksessa.
Mielen jatkumo, mielen virta, mielen, jonka luonto on tyhjyys, ajatusten, joiden luonto on tyhjyys, loputon virta, jonka luonto on tyhjyys. Virta, jossa ajatukset nousevat ja laskevat, syntyvät ja unohtuvat, synnyttävät loputtomasti uusia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka ohjaavat toimintaamme vaikuttaen suoraa kokemuksiimme syyn ja seurauksen virrassa.
Mielen jatkumo, joka syntyy aina uudelleen samsaran pyörteissä, palaten takaisin samojen tai vastakkaisten kokemusten luo syyn ja seurauksen lain mukaisesti. Mielen loputon ajassa eteenpäin soljuva uudelleensyntymä, joka voi harjoittaa meditaatiota, oivaltaa tyhjyysluontonsa, yhdistää oman virtansa perimyslinjan avartavaan virtaan ja vastaanottaa suurten oivallusten siunaukset. Mieli, joka jatkuvasti muuttuu ja elää, jonka virrassa voimistuvat ja heikkenevät taipumukset riippuvat valinnoistamme, mieli, jolla on taipumus totuttuun, mutta kyky täydelliseen vapauteen sillä se on vain monien osiensa kasauma, virta, olematon osa tätä unta, jota pidämme todellisuutena.
Nämä mielen jatkumoa vain rajallisesti kuvaavat sanat nousivat mieleni virtaan tästä termistä. Myöhemmin käsittelen vaikeammin kääntyviä termejä, joissa mielen todellista luontoa pyritään kuvaamaan.
perjantai 21. joulukuuta 2007
sunnuntai 9. joulukuuta 2007
Joulukuu 2007 MIELI (SEM, CITTA, LO)
MIELI (suom.)
MIND (engl.)
SEM (sems) (tiib.)
CITTA (sanskr.)
MIELI (suom.)
LO (blo) (tiib.)
Aloitan Tiibetin kielisten mieli sanojen käsittelyn. Mieli sanalle on monta vastinetta tiibetiksi, käsittelen niitä seuraavat kolmisen kuukautta. Koetan jollain tavalla kuvata eri sanojen luonnetta ja käyttöyhteyksiä.
SEM (sems)
Sem on kenties yleisin termi mielelle, erityisesti puhekielessä yleisimmin käytetty mieli sana. Sana ajatella johtuu samasta juuresta kun tämä mieli sana. Sem on siis "mieli - ajatusten säiliö" tai "mieli -ajatteleva (prinsiippi)". Sanskritin sana citta tarkoittaa ajattelun lisäksi näkemistä, englanniksi lausahdus " I see" eli vapaasti suomeksi käännettynä: "ahaa, oivallan, ymmärsin", kuvaa hyvin citta sanan luonnetta. Tässä mieli sanassa on läsnä havainnointi, näkeminen, ajattelu suorana kokemuksena, ehkä sanoisin tätä mieli sanaa muista erottaakseni havainnoivaksi mieleksi.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, viittaa sama sana myös sydämeen. Tiibetiläinen mieli asuu sydämessä, sydän on paikka jonne tiibetiläinen osoittaa mielestä (sems) puhuessaan. Tämä antaa erilaisen perspektiivin yllä olevalle keskustelulle näkemisestä, sydämellä näkeminen sisältyy tämän sanan luontoon. Se ymmärtääkseni ei mahdu olemassa oleviin länsimaisiin määritelmiin, vaan joudumme luomaan uusia ja katsomaan asiaa laajemmasta perspektiivistä. Monissa rukouksissa esiintyvä "sentient beings" suomeksi käännetty mm. tuntevat olennot tai kaikki elävät olennot, sisältää myös tämän sem - sanan; "sem chen" (sems can), mielen omaava olisi sen suora käännös, sanskritiksi se on sattva, siis olento.
LO (blo)
Sana lo tarkoittaa myös mieltä. Se löytyy mm. sanoista rohkea ja nimestä Lodrö. Rohkea muodostuu mieli sanan lo kanssa tavusta joka viittaa sisäiseen. Rohkeus nousee sisuksista. Lodrö-nimi (blo gros) voitaisiin kääntää fiksuksi. Se viittaa älykkyyteen, mielen voimaan, siinä on jotain hyvin nopeaa ja terävää, liikkuva ja kirkas mieli, joka oivaltaa nopeasti totuuden. Se leikkaa salaman nopeasti. Jälleen sanan merkitys ei jää puhtaan älyllisyyden puolelle, vaan sisältää viisautta, johon kirkas oivallus johtaa. Tämänkin sanan merkityksessä on mukana sydämen viisautta, joka pehmentää sen merkitystä mahdollisesti kylmän älykkyyden piiristä valaistuvan, joustavan mielen kuvaksi.
Sanskritin mati tarkoittaa oikeaa tietoa, se vastaa termiä lodrö. En valitettavasti tiedä mikä sanskritiksi on lähinnä pelkkää lo - mieli sanaa. Ulkoa oppimisessa käytetään tätä samaa mieli sanaa, hauskaa on että se on englanniksi " learn by heart", joka muistuttaa mielen ja sydämen yhteisyydestä. "Oppia ulkoa" on tiibetiksi "kerätä mieleensä", "ottaa mieleensä", melkein kuin suomalainen "painaa mieleensä".
Eräs paksu ja tärkeä keskitie-koulukunnan teksti, joka käsittelee mielen elementit ja toiminnot on nimentään: "Lo" (blo) mieli. Kutsutaan tätä mieltä artikkelissa tarvittavan erottelun vuoksi viisaaksi mieleksi.
MIND (engl.)
SEM (sems) (tiib.)
CITTA (sanskr.)
MIELI (suom.)
LO (blo) (tiib.)
Aloitan Tiibetin kielisten mieli sanojen käsittelyn. Mieli sanalle on monta vastinetta tiibetiksi, käsittelen niitä seuraavat kolmisen kuukautta. Koetan jollain tavalla kuvata eri sanojen luonnetta ja käyttöyhteyksiä.
SEM (sems)
Sem on kenties yleisin termi mielelle, erityisesti puhekielessä yleisimmin käytetty mieli sana. Sana ajatella johtuu samasta juuresta kun tämä mieli sana. Sem on siis "mieli - ajatusten säiliö" tai "mieli -ajatteleva (prinsiippi)". Sanskritin sana citta tarkoittaa ajattelun lisäksi näkemistä, englanniksi lausahdus " I see" eli vapaasti suomeksi käännettynä: "ahaa, oivallan, ymmärsin", kuvaa hyvin citta sanan luonnetta. Tässä mieli sanassa on läsnä havainnointi, näkeminen, ajattelu suorana kokemuksena, ehkä sanoisin tätä mieli sanaa muista erottaakseni havainnoivaksi mieleksi.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, viittaa sama sana myös sydämeen. Tiibetiläinen mieli asuu sydämessä, sydän on paikka jonne tiibetiläinen osoittaa mielestä (sems) puhuessaan. Tämä antaa erilaisen perspektiivin yllä olevalle keskustelulle näkemisestä, sydämellä näkeminen sisältyy tämän sanan luontoon. Se ymmärtääkseni ei mahdu olemassa oleviin länsimaisiin määritelmiin, vaan joudumme luomaan uusia ja katsomaan asiaa laajemmasta perspektiivistä. Monissa rukouksissa esiintyvä "sentient beings" suomeksi käännetty mm. tuntevat olennot tai kaikki elävät olennot, sisältää myös tämän sem - sanan; "sem chen" (sems can), mielen omaava olisi sen suora käännös, sanskritiksi se on sattva, siis olento.
LO (blo)
Sana lo tarkoittaa myös mieltä. Se löytyy mm. sanoista rohkea ja nimestä Lodrö. Rohkea muodostuu mieli sanan lo kanssa tavusta joka viittaa sisäiseen. Rohkeus nousee sisuksista. Lodrö-nimi (blo gros) voitaisiin kääntää fiksuksi. Se viittaa älykkyyteen, mielen voimaan, siinä on jotain hyvin nopeaa ja terävää, liikkuva ja kirkas mieli, joka oivaltaa nopeasti totuuden. Se leikkaa salaman nopeasti. Jälleen sanan merkitys ei jää puhtaan älyllisyyden puolelle, vaan sisältää viisautta, johon kirkas oivallus johtaa. Tämänkin sanan merkityksessä on mukana sydämen viisautta, joka pehmentää sen merkitystä mahdollisesti kylmän älykkyyden piiristä valaistuvan, joustavan mielen kuvaksi.
Sanskritin mati tarkoittaa oikeaa tietoa, se vastaa termiä lodrö. En valitettavasti tiedä mikä sanskritiksi on lähinnä pelkkää lo - mieli sanaa. Ulkoa oppimisessa käytetään tätä samaa mieli sanaa, hauskaa on että se on englanniksi " learn by heart", joka muistuttaa mielen ja sydämen yhteisyydestä. "Oppia ulkoa" on tiibetiksi "kerätä mieleensä", "ottaa mieleensä", melkein kuin suomalainen "painaa mieleensä".
Eräs paksu ja tärkeä keskitie-koulukunnan teksti, joka käsittelee mielen elementit ja toiminnot on nimentään: "Lo" (blo) mieli. Kutsutaan tätä mieltä artikkelissa tarvittavan erottelun vuoksi viisaaksi mieleksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
